Presidentti Sauli Niinistö on huolissaan rahavarjon kasvusta maailmalla. Niinistö sanoo näin: ”En oikein usko, että tällainen kehitys EI voi jatkua loputtomiin.” Sama lainaus löytyy useammasta mediasta. Mitä hän sillä tarkoitti? Jos hän olisi jättänyt toisen ”ei” sanan pois, asia olisi ok ja ymmärrettävä. Nyt toinen syö toisen ja syntyy käsitys, joka on päinvastainen kuin on ehkä pohdittu. Asiayhteydestä tämä todellinen tarkoitus kyllä löytyykin. Siis ajatus ”En oikein usko, että tällainen kehitys voi jatkua. Tai: Uskon, että tällainen kehitys ei voi jatkua. Nyt siellä on yksi ”ei” liikaa.

Mauno Koivistolla oli samaa pohdintaan liittyvää tulkinnallista ongelmaa. Lopulta hän tulkitsi itse pohdintansa. Tai presidenttimme pohdinnoissa tulkinnassa tarvittiin hyvää tahtoa ja taustat tuntevaa kirjoittajaa, toimittaja Pekka Hyväristä. Hyvärisenkään hyvä tahto ja moraali ei riittänyt Julkisen Sanan Neuvoston puheenjohtajana Matti Vanhasen tuppilautoja pidemmälle. Hyvärinen kun oli liian rehellinen mies ollakseen sen laitoksen johdossa riittävän joustava.

Puhutun sanan ja pohdinnan siirtäminen sellaisenaan suoraan mediaan kun voi tuoda mukanaan sellaisia ”sammakoita”, joita puhekieleen tulee väkistenkin. Sama pätee numeroihimme ja etenkin median toimittajien kykyyn arvioida niiden suuruutta. Sama media kun kirjoittaa kuinka Danske Bankin Viron kautta syntyneet ”pestyt rahavarat” olisivat noin 200 miljardia euroa. Kolme kertaa Suomen budjetti. Ei kai sentään? Meniköhän siinä nyt miljoonat ja miljardit sekaisin? Kiinan 3000 miljardin rahastoja taas pidettiin huikean suurina mutta kun niitä vertaa vaikkapa Norjan vastaaviin ja suhteuttaa asukaslukuun, ne ovat kääpiömäisen pienet.

Senegalin väkiluku oli vuonna 1973 sama kuin Suomen mutta vuonna 2100 sen oletetaan ennusteiden mukaan olevan 60 miljoonaa ja Suomen 6 miljoonaa, Hesaria lukien (13.10). Näin ei varmasti tule olemaan. Toki Suomenkin väkiluku kasvoi miljoonasta aikanaan nopeasti moninkertaiseksi mutta sitten tuli stoppi.

Luemme medioistamme juttuja, jotka ovat mitä sattuu ja otsikot samanlaisia. Tämän päivän medioitten juttuna on vaikkapa Hesarissa urheilukirjat, joita on tänä vuonna tehtailtu jo satamäärin mutta tunnemme niistä vain pari kirjaa. Tästä huolimatta sieltä puuttuu lehden mukaan tärkein, kiekkoihmisten jääkiekkokirjat.

Meillä on tuhatmäärin kirjailijoita, mutta vain muutaman nimi tunnetaan kirjoineen. Sama pätee muihinkin ammatteihin ja vaikkapa tuhansiin poliitikkoihimme, tiedemiehiin, taiteilijoihin, mihin tahansa. Tunnemme VAIN muutaman ihmisen ylipäätään. Ystäviä heistä tuskin löytyy edes arkun kantajiksi.

Kavereita voi olla sosiaalisessa mediassa maksimi 5000 mutta tutuksi on tullut vain jokunen kymmenen jos senkään vertaa. Emme tunne kunnolla itseämme mutta auta armias kun on kerrottava millaisia ovat virolaiset, venäläiset, kiinalaiset tai läntisen maailman kulttuurit ja ihmiset erona muusta maailmasta. Kukahan senkin keksi ja määrittelisi erona muuhun maailmaan. Ei nyt ainakaan kukaan itseään näkyvästi esittelevä kulttuurimaantieteilijöistämme.

Montako kulttuurimaantieteen proffaa mahdat tuntea nimeltä? Entäpä antropologeja sen enempää heitä karsinoimatta tai professoreita ylipäätään akateemisen joukkomme kouluttajinamme. Tuleeko mieleen kymmentä? Missä mahtavat piileksiä? Heitähän on tuhatmäärin. Uskomatonta mutta niin on oppilaitakin ja eläkkeelle jää koko ajan enemmän kun uusia valmistuu. Joka vuosi tuhatmäärin. Siis näitä akateemisia duunareitamme. Sieltä on rahaa leikattu siinä missä ammattikouluissammekin. Aika harva heistä maailmalle muuttaa vaikka aivovuodosta puhutaankin.

Tämä huuhaa media ja kirjoittelu kasvaa kaiken aikaa, jossa miljonääri ei riitä, on oltava miljardööri. Ei riitä että sinulla on miljoona lukijaa tai sata miljoonaa, miljardi alkaa olla pienin luku joka tunnetaan. Lottovoittokin kasvaa kohti satoja miljoonia. Miljardi se olla pitää lottovoittonakin.

Elämme medioissamme huuhaan aikaa ja kääntäen asiat päälaelleen epäkimurantilla tavalla toisiamme hämäten. Niin myös vakuutusyhtiö kimurantissa mainonnassaan hakien huomiota itselleen. Samalla sen oma perinteinen toiminta ruuhkautuu ja lopulta menettää kokonaan uskottavuutensa.

Kavereitten ja lottovoiton olemattoman rahan perässä juokseva massa kun on muuta kuin järkevää ja luotettavaa, perusasiakkaita ja sekavassa tilanteessa koko maata ja maailmaa alkavat johtaa psykopaatit. Näin on ollut ennen ja näin on nytkin. Hitler on edelleen, Hesaria tänään lukien, tunnetuin saksalainen. Hänen sukulaisiaan kannattaa siis haastatella ja tehdä juttuja. Niitä kun luetaan. On niin kiehtova persoonallisuus ja geeniperimä hänellä.

Niin on käynyt nytkin, sekava tilanne tuo pintaan sekavaa joukkoa ja osa heistä ottaa aikalisän sairaslomalla. Järkevät ihmiset vetäytyvät pois myös politiikastamme. Kun on näitä psykopaatti sankareitamme, ongelmia ei tarvitse ratkaista lainkaan. Kysykää vaikka Trumpilta. Laura Saarikoski on havainnut, aivan oikein, kuinka sankarit ratkaisijoina eivät tarvitse tuloksia lainkaan (HS 13.10). Sankari ja kuuluisa ihminen on kuuluisa kuuluisuudestaan.

Oikein hyvää populismin ja pulinan vuosikymmentä. Koettakaa pärjätä liki helteisen lokakuun yli. Järki käteen. Mieluiten kuitenkin korvien väliin. Järkevät ihmiset kun eivät lähde vaaleihinne ja mielenosoituksiinne enää lainkaan.

Hallitus saa äänestyttää luottamuksestaan joka viikko ja hoitaa näin Timo Soinin ja kumppaneitten surullisen kohtalon kansakunnan demokratian ja parlamentarismin rapauttajinamme. Perussuomalaiset eivät äänestä siinä pelissä lainkaan.

Missä Soini ja hänen kaltaisensa siellä ongelma. Jos pääministerimme näyttäytyy poliitikkona häntä sai potkaista polveen. Entäpä jos pääministerinämme olisi vaihteeksi poliitikko ja ammattinsa osaava neuvottelija ja siniset jäisivät työministereineen pitämään seuraa vihreitten puheenjohtajalle?

Tätä mieltä olen minä ilman useita kieltoilmaisuja ja epäkimuranttia mainontaa. Minullakin kun saa olla mielipide miljoonien mileipiteitten joukossa. Veikkaan vaikeita aikoja ja likaisia vaaleja mutta vain arvauksena, jossa taustalla on elämän kova koulu.

Niistä yliopistomme ovat ne kovimmat ja tohtorin tutkintoja pidemmälle sielläkään et pääse. Harva käynnistää kaiken aina alusta uudessa tiedekunnassa ja vie sen loppuun saakka väitöskirjansa hoitaen kovin erilaisessa tiedekunnassa luonnontieteissä ja ihmistiteissämme erikseen. Mieluiten vielä tässä järjestyksessä ne hoitaen.

Luonnonlait kun ovat kovin erilaisia kuin ihmisen lait. Ne eivät anna virheitä anteeksi. Siellä auton kuljettaja on aina kuljetettavan paikalla ja siihen on myös sopeuduttava ja nöyrryttävä psykopaatinkin persoonallisuudella ja poliitikkona ääniä keräten. Ilmastomuutoksen hoitoon tarvitsemme nyt molempia, sekä luonnon että ihmisen omat lait ja normiston sekä moraalin tuntevia päättäjiämme.