Perussuomalaiset

Matti Luostarinen

Gallupit ennakoivat nyt perussuomalaisille suurta voittoa

Koska gallupit ovat olleet perussuomalaisille aiemmin kuukautta ennen vaalejamme niin myönteisiä kuin mihin ne nyt ovat äityneet perussuomalaisten kannatusta ennustaessaan. Se että perussuomalaiset voittavat vaaleista toiseen, alkaa olla jo sääntö eikä poikkeus. Jos näin on, onko kyseessä edelleenkin protesti vai ehkä vanhojen puolueittemme syvä kriisiytyminen. Vain demarit näyttäisi jotenkin menestyvän ay-politiikan ja vanhusten poliittisen uskollisuuden suojissa. Tosin ei sekään voi enää nousta yksin valtaan tai vasemmiston yhteisin voimin. On tukeuduttava muihin puolueisiin ja hyväksyttävä poliittiset realiteetit. Historiaan tukeutuen ei voi rakentaa tulevaa.

Ylen viimeisimmän gallupin mukaan laskussa ovat kokoomus ja vihreät sekä keskusta. Nyt voi puhua siellä ja etenkin keskustassa jo romahduksesta. Perussuomalaisten, vihreitten ja keskustan kannatus mahtuu prosenttiyksikön sisälle 13-14 %:n tuntumaan ja kokoomuskin on vain pari yksikköä enää edellä. Demarit on jättänyt kokoomuksen jo viiden yksikön päähän.

Vaalien todellinen luonne alkaa nyt näkyä, kun vaaleihin on enää noin kuukausi. Voittaja alkaa olla jo selvillä, näin oletamme, mutta kaikki muut sijat ovat sitten vielä avoinna ja niistä kilpailee kolme puoluetta. Perussuomalaiset voi jopa säilyttää edellisten vaalien paikkansa maan toiseksi suurimpana puolueena, siinä missä keskusta pudota neljänneksi. Tavoite on kuitenkin olla maan suurin perussuomalaisena.

Perussuomalaisilla on perinteisesti eniten nyt vielä nukkuvaa gallupkannatusta, joka voi reaalisoitua vaaleissa. Olettaen että vaaleista tulisi vilkkaat ja vielä protestivaalien luonteiset. Mielestäni jokainen vaali on näin tulkiten protestivaali. Ilmassa väreilee kyllä protestin henkeä eikä aivan vähän väreilekään. On siihen varmasti syytäkin.

Harvoin on perinteinen duunari, työtön ja eläkeläinen saanut sillä tavalla halolla päähän ja oksapuolella, kuin tämän porvarihallituksen aikana. Porvarihallitus on ollut kylmää kyytiä myös keskustan perinteiselle äänestäjälle maaseudulla. Kokoomuksen konservatiivisimmat äänestäjät isänmaallisina ihmisiä ovat hekin saaneet liki rikollisen maineen. Jos mukana arvoissa on koti, isänmaa ja uskonto, sitä on pidetty liki rikoksena. Ei sellainen puolue pitkään pötki minkään kansakunnan kaapin päällä.

Mehän olemme edelleenkin suomalaisia ja meillä on suomalaiset arvot, normit, laki ja ihmisoikeudetkin sanoa mielipiteemme. Pragmaattinen suomalainen sanoo sen suoraan ja kiertelemättä, kiroillen samalla jos sellaiseen on syytä. Voimasanoja käytetään kun tunteet kuohuvat. Jos työtön, eläkeläinen, pienipalkkainen duunari ja hoitaja käyttää vihasta kieltä, sen taatusti ymmärtää tämän päivän oloissamme.

Perusomalaisten nousu maan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi on enää noin prosenttiyksikön päässä ja toiseksi suurimmaksi sekin vain noin kolmen yksikön päässä. Mahtuu liki virhemarginaaliin gallupeissa. Ja tätä virhettä gallupeissa syntyy etenkin perussuomalaisten kohdalla.

Kun Timo Soinin petturuus ja takinkäännös muistetaan, sellaiseen näillä puolueeseen jääneillä ei ole nyt varaa. Sen jokainen ymmärtää. Loikkarit on puhdistettu puolueesta ja nyt voi jo odottaa tulostakin. Muutosta hakevalla äänestäjällä ei ole Suomessa montaa uskottavaa vaihtoehtoa. Jussi Halla-ahoa on potkittu päähän jo riittävästi ja myös Soinin toimesta. Ja etenkin hänen, takinkääntäjän. Kun olen itse taustaltani sekä luonnon- että ihmistieteilijä tutkijana, niiden ero on juuri tässä.

Luonnonlakien kanssa ei voi neuvotella, tehdä kompromisseja. Laivat eivät seilaa onnella ja kompromisseihin menevä luonnontalous ei ole mahdollista. Ihmistieteissä ja politiikassa kompromissi on mahdollista, mutta se vie meidän pohjoiset puolueemme varmasti eksyksiin, pelin politiikkaan, jossa ahneus ja kateus vie kalatkin järvestä.

Kansakunta ei taas sellaista pragmaattisena ja luntonsa tuntevana hyväksy. Se ei ole populismia vaan onomatopoeettisen ja luontoa matkivan kielemme mukanaan tuomaa viisautta, tapamme selvitä hengissä ankarissa oloissamme. Yksikin virhe siellä ja avantoon joutuminen jää viimeiseksi. Jos se on nykymediamme mukaan populismia, olkoon sitten sitä.

CategoriesUncategorized

Tähän kirjoitukseen ei voi jättää kommentteja