Perussuomalaiset

Matti Luostarinen

Aineettomien julkishyödykkeiden markkinointia

Kapitalismi ilman aineettomia hyödykkeitä on kuin bruttokansatuote laskien vain menneen maailmamme tuotteita. Tapasin Bill Gatesin silloin, kun kaikki alkoi muuttua ja luennoimme samasta aiheesta Kiinassa. Edelleenkin on talouksia, jotka eivät oivalla kuinka aineeton on se joka merkitsee. Karjalassa taas markkinoimme aihetta “ilo elää Karjalassa”. Toki paljon muutakin aineetonta ja matkailijalle sekä yrittäjälle välttämätöntä palattaessa omille ja suvun juurille Itä-Karjalaan. Se kun oli hyvin sisään rakennettu ja intiimi kokemus.

Joskus käsite mielletään kovin abstraktina ja konvergoiva persoonallisuus ei sitä oikein ota vastaan. Divergoiva ja introvertti ihminen lukee enemmän kuin puhuu ja puhuessaan on erittäin maltillinen ja yleensä onkin mieluummin hiljaa. Televisiossamme kirjailija Kari Hotakainen lukee omat ajatelmansa mieluiten paperilta ja tekee siinä viisaasti. Jari Tervo ei papereita tarvitse ja tekee siinä tyhmästä pilaten kirjailijan maineensa integritismin ankarassa jälkipolvien tulkinnassa.

Ilppo Aaltonen (FL 21.8), Forssan Lehden päätoimittaja suurten vuosikymmenten ajalta (1990-2000) kertoo, kuinka Forssan vetovoimatekijät tulee määritellä juuri näiden aineettomien hyödykkeiden kautta määrätietoisella, aktiivisella tiedottamisella. Kaupunginjohtaja Jari Kesälahti pukee sen käsitteen Forssan kaupunkiseudun sisälle ja on siinä oikeassa. Koko Lounais-Häme on samaa Loimijokilaakson yhteistä viestintäämme. Erillinen viestintä kilpailleen on jo ristiinviestintää ja pilaa kaiken.

Edustamme Loimijokilaaksossa kaupunkiseutua, joka on rikkaiden aineettomien hyödykkeiden viestintää ja markkinointia vaativaa 34 000 asukkaan talousaluealla. Julkishyödykkeet ja palvelut, mukavat ihmiset ja sosiaaliset rakenteet, yhteisöllisyys ja sijainti ovat luonnonvaroineen nykyisin pääosin aineettomia ja myös Euroopan mittakaavassa merkittäviä, Forssassa myös teollisen historiansa kautta.

Nehän näkyvät täällä syntyneelle itsestään selvyytenä, ovat meidän juuriamme, paikkaidentiteettiä. Ei niitä ulkopuolinen ymmärrä eikä löydä ilman viestintää ja markkinointia. Sekin on osattava ja siirrettävä ammatti-ihmisten toimesta välineisiin, joita Forssan Areenassa mainittiin Holjat -markkinoiden yhteydessä. Kun hämäläinen sanoo jotain mielestään viisasta hän olettaa sen tulleen silloin myös tehdyksi. Ei se näin ole.

Savolainen usein ekstroverttina tietää, että kyse on vain puoleksi tehdystä asiasta.

Jopa suomalainen luonne, Kiinassa tämän kesän suuri hitti-ilmiö, sulkeutunut ja ujo ”jinfen” Matti-ilmiö Karoliina Korhosen Kimi Räikköstä muistuttavan jäämiehen karikatyyrinä, kirjailija Kari Hotakaisen kuvaamana, on tätä samaa divergoivaa ja Väinämöisen kalotti päässä liikkuvan hahmon aineetonta, nyt jo globaalia viestintäämme.

Hyljeksityksi tuleminen (ostrakismi), integritismi (suoraselkäisyys, rehellisyys, periaatteellisuus ja riippumattomuus) ovat nekin hyvin suomalasia ilmiöitä kuvaten kirjoissamme presidenttejämme, mutta täytyyhän ne tuntea ja osata markkinoidakin maailmalla. Julkishyödykkeet on nekin määriteltävä oikealla tavalla Juha Kuisman tapaan niistä kirjoittaen. Maaseutumuseon vetäjä on joutunut tekemisiin sellaisten julkishyödykkeiden kanssa, jotka on pohdittava uudella tavalla ja myös osattavat myydä ja markkinoida. Valtaosa historiaammekin kun on ruotsalaisten omimaa ja oma on jäänyt kirjoittamatta. Juha Kuismaa tällainen epäkohta kiusaa. Kiusaa se minuakin. Nyt kun ei ole mitä markkinoida ruotsalaisten viedessä ne itselleen omien.

Gatesin mielestä esimerkiksi Yhdysvaltain bruttokansantuotteesta saa väärän kuvan talouden tilasta, sillä siihen ei lasketa sijoituksia markkinatutkimukseen, brändäykseen ja koulutukseen, joihin yritykset käyttävät nykyään suuria summia. Mittaaminen ei ole kuitenkaan ainut asia, missä on jääty Gatesin mielestä jälkeen.

–On useita suuria kysymyksiä, joista monien maiden tulisi keskustella juuri nyt. Ovatko tuotemerkki- ja patenttilait liian tiukkoja tai löysiä? Pitäisikö kilpailukäytäntöjä päivittää? Kuinka, jos mitenkään, verotuspolitiikkaa pitäisi muuttaa? Mikä on paras tapa stimuloida taloutta maailmassa, jossa kapitalismi tapahtuu ilman pääomaa? Gates pohtii. Gatesin Microsoft oli yksi valtavan muutoksen moottoreista, eikä yrityksen alku ollut helppo. Entinen maailman rikkain mies muistelee aikoja, jolloin sijoittajat eivät pystyneet käsittämään, miten aineettomilla hyödykkeillä voisi tehdä rahaa.

–Nykypäivänä tuntuu käsittämättömältä, että kenellekään tarvitsisi avata, miksi ohjelmisto on aito sijoituskohde, mutta paljon on muuttunut 1980-luvusta. On aika, että tapamme ajatella taloudesta muuttuu myös, Gates lopettaa.

Täsmälleen samoin kuin yhdessä luennoidessamme ja jossa oma osuuteni oli kertoa suomalaisesta julkishyödykkeestä, luonnosta, kulttuurista, historiasta, ostrakismista ja integriteetistä, tänään jo Matti-ilmiöstä Kiinassa. Ne kun olivat Kiinassa luennoiden samalla hyvin kiinalaisia ilmiöitä ja ymmärretään heti.

Konvergoiva, ekstrovertti ihminen ei taas ymmärrä lainkaan divergoivan ja introvertin viestintää. Jos käsitteet ovat vaikeita ne kyllä avautuvat ekstrovertillekin googlaten. Sen verran on oltava aikaa ja malttia että voi avata muutaman rivin valmista tekstiä Googlesta tai Wikipediastamme. Politiikassa ja sen kielessä kun liki kaikki markkinoitava on aineetonta ja julkishyödykkeenä vaikeasti viestittävää ilman retorista osaamista ja vaikeiden asioiden pelkistämistä. Populismi kielenä ei ole ainut keino mutta varmasti käytetyin ja helpoin.

Tähän kirjoitukseen ei voi jättää kommentteja