Perussuomalaiset

Iiro Silvander

Kotouttamisesta kotiuttamiseen

Keravan kaupungilla on parhaillaan käynnissä kotouttamisohjelman laatiminen vuosille 2022-2025. Jo nyt tiedetään, että aikanaan ao. ohjelma tullaan hyväksymään Keravan kaupunginvaltuustossa. Keravan perussuomalaiset tulevat kuitenkin vastustamaan kyseistä ohjelmaa.

Ensinnäkin on todettava, että ohjelma ei anna konkreettisia parannusehdotuksia jo kiistatta havaittuihin ongelmiin, jotka liittyvät tiettyjen maahanmuuttajaryhmien syrjäytymiseen ja yliedustukseen esimerkiksi työttömyydessä ja rikostilastoissa.
Ohjelman lähtöajatus on virheellinen lähtiessään siitä, että maahanmuutto on aina positiivinen ilmiö vastaanottavan yhteiskunnan kannalta. Ohjelmassa ei huomioida negatiivisia vaikutuksia riittävässä laajuudessa. Maahanmuutto yleisesti ottaen nähdään ilmiönä, johon yhteiskunnan tulee vain sopeutua. Jatkossa Suomessa on pyrittävä siihen, että maahanmuutto on laadullisesti ja määrällisesti yhteiskuntaa hyödyttävää. Nyt näin ei ole. Sama valuvika on myös nähtävissä Keravan kotouttamisohjelmassa.

Toisaalta ohjelma antaa myös kuvan, että kotouttaminen Suomessa on varsin onnistunut. Tämä ei vastaa tilastojen valossa ajantasaista tilannekuvaa. On huolestuttavaa, että esimerkiksi suurempi riippuvuus sosiaalituista on tietyissä kansalaisuusryhmissä ylisukupolvinen ilmiö. Tämä kumoaa sen optimistisen teesin, jonka mukaan ajan kuluessa maahanmuuttajat jälkeläisineen ikään kuin automaattisesti kotoutuisivat Suomeen.

Kolmanneksi ohjelmassa Keravan osalta sinänsä huomioidaan maahanmuuttajien kantaväestöä heikompi työllistyminen, mutta siinä ei ole pyritty selvittämään riittävän laaja-alaisesti eroja eri maahanmuuttajaryhmien välillä. Kotouttamisen lähtökohtana tulisikin olla tosiasioiden tunnustaminen eli se, että Suomessa on lukuisia maahanmuuttajayhteisöjä, jotka eivät ole toteutetuista kotouttamistoimenpiteistä huolimatta integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomen ei pidä sopeutua vieraisiin kulttuureihin – vaan vieraiden kulttuurien on sopeuduttava suomalaiseen yhteiskuntaan.

Lopuksi totean, että Suomessa on pitkään yritetty epäonnistuneesti kotouttaa monikulttuurisen opin mukaisesti isoja määriä pysyvästi tänne asettuneita humanitaarisia maahanmuuttajia. Suomessa tarvitaan rytminmuutos kotouttamisesta kotiuttamiseen. Täten totean, että asiakirjassa ei ole tunnistettu kotouttamiseen liittyviä ongelmia riittävällä tarkkuudella. Kun ongelmia ei kyetä tunnistamaan, on mahdotonta löytää toimivia ratkaisuja.

Kirjoittaja on keravalainen kaupunginvaltuutettu ja eduskuntaryhmän asiantuntija ps.

3Tuula Hentunen, Martti Munne ja 1 muu