Perussuomalaiset

Marko Meretvuo

EU – turvallisuuspoliittinen paperitiikeri

Olen tässä blogissa käsitellyt Suomen turvallisuuspolitiikan peruspilareita, joista yhtenä pidetään jäsenyyttämme Euroopan unionissa. Turvallisuuspolitiikan sanotaan olleen yksi keskeisistä syistä EU-jäsenyyteemme 1990-luvun puolivälissä, ja jäsenyyden uskotaan edelleen antavan meille suojaa ulkopuolista painostusta vastaan. Mutta mikä on todellisuudessa EU:n turvallisuuspoliittinen rooli, ja mitä käytännön keinoja sillä on auttaa jäsenmaitaan mahdollisessa kriisitilanteessa?

Kun asiaa tutkitaan tarkemmin, huomataan, että EU:n antama turvallisuuspoliittinen suoja on lähinnä mielikuva. Tästä syystä siitä voidaan puhua jopa enemmän myyttinä kuin todellisena asiana. Kuten tiedämme, EU ei ollut alkujaan suunniteltu lainkaan tasapainottamaan voimaa ulkoisia vastustajia vastaan, vaan rauhoittamaan Euroopan suurten jäsenmaiden keskinäisiä suhteita. Tästä syystä unioni ei ole koskaan ollut sotilaallinen organisaatio, ja yhä tänäkin päivänä sen minimaalinen sotilaallinen voima – nopean toiminnan joukkojen muodossa – on paperitiikeri. Myöskään unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan muodostuminen ei ole edennyt, mikä johtuu jäsenmaiden täysin erilaisista strategisista kulttuureista: ne uhkat, joita vaikkapa Puolassa painotetaan, eivät saa yhtä suurta merkitystä Ranskassa tai Italiassa. Oma lukunsa unionin turvallisuuspoliittisen ulottuvuuden osalta on myös Brexit, sillä Iso-Britannia oli kiistatta unionin sotilaallisesti merkittävin valtio. Jäljellä olevista jäsenmaista ainoa merkittävä sotilaallisen voiman projisointiin kykenevä valtio on Suomesta katsottuna hyvin kaukainen Ranska.

Viime aikoina on esitetty puheenvuoroja, joiden mukaan unionin ulkopolitiikasta tulisi yksimielisyyden sijaan päättää määräenemmistöön perustuen, mikä toki tehostaisi päätöksentekoa, mutta siirtäisi entisestään päätösvaltaa jäsenmailta unionille. Tämä ei ole toivottava kehityssuunta, ja Suomen tulee jatkossakin päättää itse ulkopolitiikkansa suunnasta. Riskinä määräenemmistöpäätöksissä olisi sitoutuminen kansallisen etumme vastaisiin päätöksiin. Näin ollen huomaamme unionin turvallisuuspoliittisen ulottuvuuden kehittämisen olevan ristiriidassa maamme itsenäisen päätösvallan kanssa: se valta, mikä saavutettaisiin unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa vahvistamalla, menetettäisiin oman liikkumatilan ja päätösvallan kapenemisena, millä voisi tosipaikan tullen olla kohtalokkaat seuraukset.

On totta, että unionilla on olemassa kaksikin erilaista, oikeudellisesti sitovaa avunantolauseketta, joiden perusteella valtio voi pyytää apua muilta jäsenmailta. Toinen näistä lausekkeista on aktivoitu yhden kerran: Ranskan toimesta vuonna 2015 tapahtuneiden islamististen terrori-iskujen vuoksi. Sotilaallisen avun antamiseen nämä lausekkeet eivät kuitenkaan velvoita: apu voi olla yhtä hyvin vaikkapa taloudellista tai humanitaarista. Jos unionilla jotain turvallisuuspoliittista merkitystä on, liittyy se enemmänkin niihin taloudellisiin seurauksiin, joita jäsenmaata vastaan hyökkäävälle toimistaan koituisi. Tämäkin argumentti on kuitenkin asetettava oikeisiin mittasuhteisiin huomauttamalla, kuinka esim. Venäjä ei ole merkittävistä talouspakotteista huolimatta luopunut haltuunsa ottamasta Krimin niemimaasta. Tämä osoittaa poliittisen realismin perustavanlaatuisten lainalaisuuksien pätevän yhä tänäkin päivänä: taloudelliset tappiot ovat valtioille toissijaisia tilanteissa, joissa kamppaillaan vallasta ja turvallisuudesta.

Kuten perussuomalaisten puheenjohtajaksi pyrkivä Riikka Purra on sanonut, eroaminen EU-jäsenyydestä on moniulotteinen kysymys. EU-jäsenyydestä koituu meille valtiona sekä etua että yhä enenemässä määrin haittaa, ja jäsenyyden ja eroamisen välinen ratkaisu tuleekin tapahtua näitä hyötyjä ja haittoja punniten. Tässä prosessissa jäsenyydessä pysymistä puoltavat kuitenkin enemmän taloudelliset kuin turvallisuuspoliittiset seikat. Sen sijaan Suomen ja muiden jäsenvaltioiden sisäinen turvallisuus on horjunut suoraan unionin toiminnan seurauksena, kun turvapaikanhakijat on päästetty vaeltamaan Dublin-menettelyn vastaisesti ympäri Eurooppaa. Mikäli EU:lla olisi tarjota jäsenilleen konkreettista suojaa unionin ulkorajoilla, ei Suomesta varmasti tarvitsisi rekrytoida vapaaehtoisia suorittamaan katupartiointia siirtolaisten riivaamissa Liettuan rajakylissä, kuten tällä hetkellä näyttää tapahtuvan.

Osallistu keskusteluun!


13 kommenttia
Nimetön
#1

Maretvuo kirjoittaa taas niin naulankantaan! EU on kaikilla tavoilla paperitiikeri, se ei ole onnistunut edes yhdessä alkuperäisessä tarkoituksessaan – kauppaliitto vastaan USA ja Japani, joista molemmat ovat pyyhkäisseet EU:n ohi. EU ei kykene hoitamaan rahataloutta järkeävästi eikä se mammuttiorganisaationa ole kyennyt kulukuureihin, EU on pohjaton kankkulan kaivo. Mitään sopimuksia EU ei itse noudata, lainsäädäntö ja sen tulkinta on läpikotaisin politisoitunutta. EU-eliitti härskisti viittaa kintaalla jäsenmaidensa kapeaan itsenäisyyteen ja painostaa omaa etua tavoitellen niissäkin vähäisissä asioissa, joista jäsenvaltio periaatteessa itse päättää. Ja kun/jos jäsenvaltio haluaa erota koko unionista, siitä vasta alkaakin melkoinen painostus ja asioiden hoitamisen vaikeuttaminen sekä mittava erorahan lypsäminen mikäli jäsenvaltio tosiaan uskaltaa erota. Respect Britannia!

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#6

Ja kuka tai mikä tosiaan takaa, että EU Suomea puolustaisi Venäjää vastaan. Ehei, Macron neuvottelee Putinin kanssa ja Macron määrää mitkä Suomen alueet luovutetaan Venäjälle ja Macron kumppaneineen saa sievoiset rahakorvaukset yhteistyöstä Venäjän kanssa. Vai luuleeko joku, että Macron ja Schwab ja muut hemmot siellä kykenisi mitenkään vastustamaan nenän alle tyrkättyjä huumaavan ihanilta tuoksuvia rahakuoria…

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#7

anteeksi typo… Meretvuo tietenkin

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#8

Buah. 🙂Toivottavasti päättäjillämme on vielä sen verran järkeä päässä etteivät solmisi lähes puolustuskyvyttömän Ruotsin kanssa uutta mätää kalmarin liittoa. 😂

”Näkökulma: Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on poliitikkojen lempilapsi – todellista apua ei olisi tulossa”

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/28578ce2-28b2-4395-b4f0-526d66d84fcb

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Fixit
#2

Britannialla taisi olla Euroopan suurin sotakalusto käytössään, vaan eipä se enää hyödytä EU:ta.
EU ei kykene tarjoamaan mitään suojaa Euroopan kansoille. Eiköhän tämän turhakerhon toiminta ole tullut jo kaikille selväksi.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
Hämmentynyt
#3

Viime keväänä kun EU:n yhteisestä”koronaelvytyspaketista”väännettiin Suomen eduskunnassa.Niin huvittuneena seurasin keskustelua eduskunnan kyselytunnilla TV-lähetyksestä.Valtiovarainministeri Vanhanen”oli siis vielä siinä vaiheessa”.Kiemurteli ja vääntelehti asiassa,ja viimein totesi että me ostamme myös turvallisuutta EU:lta tällä paketilla.Ja samaa jarkonia toisteli kokoomuksen Kanerva,Orpo,Mykkänen,ja kummppanit.Nyt olisi kyllä hyvä kysyä heiltä,että minkälaista turvallisuutta he ostivat tuolla”koronaelvytyspaketilla”?Käytännöntoimet osoittavat kyllä ihan muuta!Maahanmuuttajien tunkeutumiselle EU:n alueelle ei näytä loppua tulevan esim.Valkovenäjä/Liettua tilanne.Ja maahanmuuttajat eivät kyllä turvallisuutta tuo.Eikä myöskään”tukipaketin” hyväksymisen myötä lisääntyvät/nousevat verot ja hinnat ym,maksut.Ja on aivan turhaa uskotella,että nykyiset nuoret/tulevat sukupolvet maksavat tuon paketin vasta 2030 luvulta alkaen.Kyllä sitä pakettia maksetaan jo veroina ym.!!!

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Aliina
#4

Luen Jaakko Tahkokallion teosta Pimeä aika: kymmenen myyttiä keskiajasta, ja siinä kerrottiin kuinka olemme pitäneet keskiaikaa väkivaltaisempana kuin se oli, tuolloin vallitsi joka tapauksessa kunniakulttuuri, oli feodaaliaikoina pienen mittakaavan sotia ym., mutta yhteinen kristillinen arvopohja esti tarpeettoman julmuuden. Katolisen kirkon mainetta ovat myöhemmät ateistiset ja reformaatiota ajavat osin katteettomasti mustanneet.

Katsokaa nyt esim. Ruotsia, siellä vallitsee paikoin jo heimoyhteiskunta, missä klaanit hallitsevat, väkivalta leviää, yhteistä arvopohjaa ei ole, ei aina edes yhteistä kieltä, islam ylivaltaa havittelevana ideologiana ja kunniakulttuuri ym. Turvallisuuskeskustelun on muuttuttava realistisemmaksi, poliittisesta korrektiudesta on päästävä, ja nähtävä edessämme oleva taantunut yhteiskunta, missä naisten turva on vähäisempää kuin keskiajan Euroopassa. On tunnustettava, että monikulttuurisuus on tuhon ja sananvapauden rajoittamisen tie.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Kenraali
Tyytyväinen
#5

Suomen puolustusselonteossa mainitaan kulmakivet näin:

Puolustusyhteistyö on tärkeää Suomen puolustuskyvyn ja uhkien ennaltaehkäisyn kannalta. Kahdenvälinen puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on erityisasemassa ja Yhdysvallat on Suomelle tärkeä kumppani. Suomi edistää määrätietoisesti Euroopan unionin puolustusyhteistyön ja puolustuspolitiikan kehittämistä. Tämä vahvistaa eurooppalaisen puolustuskyvyn perustaa ja unionia turvallisuusyhteisönä sekä globaalina toimijana. Euroopan unioni vahvistaa unionin yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa sekätiivistää puolustusalan yhteistyötä. Tavoitteena on kyetä vastaamaan niin ulkoisiin kuin sisäisiin turvallisuushaasteisiin. Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunannon lauseke (SEU 42 (7) artikla) lisää unionin jäsenmaiden välisen puolustusyhteistyön kehittämismahdollisuuksia.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ota kantaa

Heräsikö ajatuksia? Ota kantaa. Muista kuitenkin, että lyhyet ja napakat kommentit menevät paremmin perille kuin polveileva tajunnanvirta. Pitäydy asiassa ja salli muille keskustelijoille mielipiteenvapaus. Tutustuthan pelisääntöihin.

Haluatko mielipiteellesi kasvot? Rekisteröityminen mahdollistaa keskustelun oikealla nimellä ja oikeilla kasvoilla. Rekisteröityneenä käyttäjänä saat myös automaattisen ilmoituksen aina, kun kirjoittamaasi kommenttiin vastataan. Rekisteröidy tai kirjaudu sisään.

Kommenttisi

1000 / 1000