Perusasiat kuntoon
Talouden taantuman pitkittyessä monet yritykset ja muut toimijat saattavat tehdä hätiköityjä päätöksiä tulevaisuuden suhteen. Pitkäjänteisellä ja johdonmukaisella politiikalla saamme luotua toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä läpi kaikkien toimintasektoreiden.
Toimintojen alasajo ei ole oikea tie. Toimintoja voidaan tehostaa ja tavoitteet saavuttaa muillakin keinoin. Eräs tehokkaimmista keinoista on koulutukseen ja tutkimukseen satsaaminen. Tarvitaan ketteryyttä ja uuden tiedon uudenlaista prosessointia, jotta voimme tuottaa laadukkaita palveluita ja tuotteita vientituotteiksi. Perustutkimuksen rahoituksen turvaaminen ja samalla voimakas panostaminen soveltavaan tutkimukseen ja siitä edelleen tuotteiksi ovat ne perusasiat, joiden kuntoon saattaminen tuottaa tietyllä aikajänteellä hyviä tuloksia.
Esitänkin tässä yhteydessä, että Suomen seuraavassa hallituksessa tulisi olla pelkästään tuotteistukseen ja innovaatioihin keskittyvä ministeri. Olkoon nimike vaikka innovaatioministeri. Perusteena on se, että tämä asia on siinä määrin ratkaiseva koko Suomen tulevaisuuden kannalta ja että tähän liittyviä asiakokonaisuuksia ei yksinkertaisesti voi hoitaa vasemmalla kädellä.
Energiapolitiikan, samoin kuin teollisuuspolitiikan on palveltava Suomalaisten etua. Tukipolitiikaan perustuva energiantuotanto ei palvele ketään. Tuulivoimankin osalta voidaan perustellusti puhua rahantekomyllystä, joka vääristyneen tukipolitiikan keinoin syö rakenteitamme. Ilmastomuutoksen ehkäisyyn vetoaminen ei enää ole perusteltua, kun vaakakupissa ovat Suomen etu ja puhkeamassa oleva ilmastokupla.
Asiat tulee tehdä tärkeysjärjestyksessä…. ja joka tapauksessa viimeistään siinä vaiheessa, kun ne on pakko tehdä.
Marko Ekqvist
eduskuntavaaliehdokas 157 Helsinki
Tekstin aiheet:
Näin on. Eivät nuoret monialaosaajapojat ja -tytöt TEKESissä ole päteviä päättämään, mikä on kunkin professorin erikoisalan tutkimusaiheista se, johon pitää satsata. Oma rahoitus professoreiden laboratorioille takaisin ja taas uusia Nokioita syntymään; Nokiahan syntyi Teknillisen Korkeakoulun radiotekniikan laboratoriossa. Näin professoritkin pääsisivät osallistumaan tutkimustyöhön; nyt aika menee rahahakemuslipukkeiden täyttelyssä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Suomessa on jo vuosia säästetty tuotekehityksestä ja myös VTT on nyt ajettu alas. Kohta ei ole mitään myytävää. Tekniikan alueella tuotekehitys ei onnistu liian pienellä rahallisella satsauksella. Ihmisiä on koulutettu, mutta heillä ei ole mahdollisuutta työttöminä ja yksin ilman verkostoja polkaista tuotteita Suomelle.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
että ”satsaaminen” eli rahan lisää syytäminen yliopistoihin auttaa. Kyse ei ole niinkään rahasta kuin niiden tuloksellisesta käytöstä. Kaikki raha tietysti saadaan yliopistoissa kulumaan viimeiseen penniin, sehän tiedetään. Jos ei muuta, niin uudistellaan rakenteita, tehdään reformeja ja arvioidaan joka toimintoa viideltä kannalta viiden vuoden kuluessa. Siinä kuluvat hukkaan monen tutkijan vereksimmät voimat ja luovuus.
Jotenkin minusta tuntuu edellä kommentoineen Nimettömän tavoin, että ennen 1990-lukua yliopistot ja korkeakoulut tuottivat itse asiassa tehokkaammiin ja vähemmällä metelillä. Olen koko lailla skeptinen 90-luvun lamassa synnytetyn ”koulutus ja tutkimus” -mantran suhteen. Kouluttamisellahan mm. suojeltiin nuorisoa joutilaisuudelta, yliopistojen aloituspaikkoja kasvatettiin tuntuvasti. Sen jälkeen niitä ei ole juurikaan vähennetty. Yliopistot saavat rahaa myös aloituspaikkojen määrään perustuen. Omien kokemusteni perusteella yliopistoihin valitaan sellaisiakin opiskelijoita, joilla ei ole selvää alaansa suuntautuvaa motivaatiota tai sellaisia kykyjä, joilla voisi kehittyä alansa innovatiiviseksi tutkijaksi, niitä on todella vähän. Jos ajatellaan yliopistoja vain huippututkimusta tuottavina laitoksina, oppilaspaikkoja voitaisiin merkittävästi vähentää. Samaan visioon sopisi eri yliopistoissa rinnakkaisten alojen keskittämien esimerkiksi vain yhteen yliopistoon, Ja säästöjä syntyisi tuloksista tinkimättä. Tieteen kehityksessä määrä ei ole milloinkaan korvannut laatua.
Arvioni on täysin ylimalkainen, koska tässä ei ehditä käydä yksityiskohtiin. Mutta pelkästään yliopistojen jatkuviin rahoituspyyntöihin suostuminen ei auta mitään. Lisärahan tarve aina perustellaan jos sillä niin tällä — se taito on yliopistolaisilla aina ollut maailman ”huippua”.
Jäi kiinnostamaan, mitä kirjoittaja tarkoitti ”puhkeavalla ilmastokuplalla”? Ei kai sitä, että hänen tietojensa mukaan ihmiskuntaa ei enää uhkaa fossiilisten aineiden poltosta johtuva globaali ilmaston lämpeneminen seurauksineen?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti