KUKA PUOLUSTAISI SUOMALAISTA MIESTÄ?

Suomalaisesta miehestä ei ole mediaseksikästä puhua. Eikä varsinkaan vaikeuksissa olevista miehistä. Sellaisista, joille yhteiskunta on kääntänyt selkänsä ja joita juuri kukaan ei halua auttaa.

Mikä ihme tässä maassa on vialla? Kaiken maailman keräyksillä autetaan jatkuvasti ihmisiä toisella puolella planeettaa, mutta kun yksi omistamme on maassa, kenen käsi nousee auttamaan?

Pääkaupunkiseudulla elää noin 6100 yksinäistä ja koditonta miestä. Valtaosa heistä ei kykene käymään töissä, saati elämään yhteiskuntamme aktiivisena jäsenenä. Tämä joukko tuntuu jäävän kaikessa muiden jalkoihin ja ilman huomiota.

Koko ihmisen elämän perusta on asunto. Jos joutuu asumaan rappukäytävässä, veneen alla, tai yleisessä WC:ssä, ei omien asioiden kuntoon saattamiseksi ole mitään mahdollisuuksia.

Tämä joukko jonottaa asuntoja helposti monia vuosia, ja mikäli on työtön, todennäköisesti ei edes saa asuntoa. Kaikkien muiden tarvitsijoiden edut ajavat näiden ihmisten edelle kuin jatkorekka jarrua painamatta! Menetetyt luottotiedot vievät loputkin toivosta saada asunto!

On korkea aika jyrähtää

Katuja ja toreja kiertäneenä olen viimeviikkoina kuullut saman surkean tarinan uudelleen ja uudelleen: Rahat ovat loppu, nälkä ja kylmä kalvaa!

No entä sosiaalihuolto, sieltähän apua pitäisi saada?

Niin pitäisi, mutta ei saa.  Sympaattiset sanat ja lämmin käsi ohjaavat kaverin ruokajonoon.

Mutta auta armias kun sisään astelee maahanmuuttajaperhe – jo alkaa tapahtua! Virkailijoita ryntää paikalle useita, ja pikavauhtia ruvetaan järjestämään heidän asioitaan kuntoon. Koti kalustetaan viimeisimmällä kodintekniikalla, lapset puetaan parhaisiin vaatteisiin, tietokoneiksi kelpaavat vain tehokkaat pelikoneet (ettei lapsilla ole tylsää!) ja kännykät, jokaiselle tietysti oma, ovat kalleimpia älypuhelimia.

On se kumma kun suomalaista miestä alkaa hieman harmittamaan. Hänhän kuitenkin oli kymmeniä vuosia töissä, maksoi veronsa ja kasvatti perheensä, kunnes esimerkiksi eron myötä vastoinkäymiset alkoivat.

Missä onkaan se vapaa ja kansalaisistaan huolehtiva Suomi, jonka puolesta näidenkin miesten isoisät ja isoäidit taistelivat?

Auttaminen on todellisia tekoja lähimmäisille

On oikein puolustaa sorrettuja, sodan jaloissa eläviä maailman ihmisiä, mutta heikoimmista pitää kantaa huolta myös täällä Suomessa!

Harvassa ovat vaalitaistelun aikana olleet ne puheenvuorot jossa yksinäistä, ahdingossa elävää suomalaista miestä olisi haluttu auttaa.

Haloo, kaikki suuret humanistit ja maailman parantajat, missä  olette kuin teitä todella tarvitaan? Kuukausilahjoituksella maailman sorretuille saa hyvän omantunnon jolla voi kehuskella. Ja ne katukuvaa pilaavat ikävät miehet – kun vaan ymmärtäisivät pysyä poissa jaloista ja näkyvistä.

Omat asiat kuntoon!

Nyt on aika laittaa suomalaisten asiat kuntoon. Maailmanpelastamiseksi Suomen resurssit eivät riitä, mutta omien kansalaisten olojen saattaminen asialliselle tasolle ei saa olla ongelma.

Suunnataan resurssimme seuraaviksi vuosiksi Suomeen ja suomalaisiin! Jopa asunnoton nousee kyllä syvästäkin suosta, kunhan autamme häntä ensi sekä estämme vajoamasta. Valtaosa heistä pystyy palaamaan normaaliin elämään ja takaisin tuottaviksi yhteiskunnan jäseniksi.

Minä olen mukana taistelussa heidän asemansa ja elinolojen parantamiseksi!

Markku Saarikangas

Kansanedustajaehdokas, Helsinki no 172

Perussuomalaiset

P.S. Laitetaan vuokra-asuntotuotantoon vauhtia antamalla rakennuttajille 10 vuoden verovapaus näiltä osin! Kuten 1960-luvulla tehtiin kun maalta kaupunkeihin muutto alkoi.