Valtiovalta sortaa työeläkkeellä olevia
Haluan herättää kysymyksen, miksi työeläkkeellä olevat ”joutuvat maksamaan” työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksua? Mielestäni pitäisi riittää jo työuran aikana maksetut maksut.
Tilannetta pahentaa sekin, etteivät työeläkkeellä olevat saa vähentää maksuja verotuksessaan työntekijöiden tapaan.
Tässä vaiheessa joku minua fiksumpi toteaa, ettei työeläkeläisiltä peritä lainkaan esittämiäni maksuja. He ovat oikeassa, mutta maksujen perintä tapahtuukin verotuksen kautta. Verottaja perustelee tänäkin vuonna eläkeläisten 10 prosenttiyksikköä korkeampaa veroastetta sillä, ettei eläkeläisten tarvitse maksaa työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja.
Asiallisesti eläkeläinen maksaa maksut verottajan välityksellä saamatta siitä etua, minkä palkanansaitsija saa maksuistaan työeläkelaitokselle ja työttömyysvakuutuskassaan.
Kyse on selkeästä Suomen perustuslain 2. luvun yhdenvertaisuuspykälän (6 §) törkeästä rikkomisesta, johon istuvista kansanedustajista kukaan ei ole puuttunut. Eläkkeellä olevat eivät siis ole yhdenvertaisia palkanansaitsijoiden kanssa. m.o.t
KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen, talousneuvos
Jyväskylä
Tekstin aiheet:
> pitäisi riittää jo työuran aikana maksetut maksut
Niin. Pitäisi.
Ei riitä.
> johon istuvista kansanedustajista kukaan ei ole
> puuttunut
Kansanedustajan kannalta olennaista on, että oma eläke on kunnossa.
Ei muulla.
> Asiallisesti eläkeläinen maksaa maksut verottajan
> välityksellä saamatta siitä etua
Sama koskee palkansaajaa.
Näennäisesti hänkin maksaa oman eläkkeensä.
Mutta ei maksa.
Koska eläketurva on lakisääteinen ja siten pakollinen, ovat nämä rläkrmaksut vain yksi verotuksen muoto. Verorahojen käytöstä päättää eduskunta. Siis: eläkevakuutusmaksu on vero. Vero muiden verojen joukossa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Suomessa on yksi parhaista eläkejärjestelmistä. Mielipiteelläkin on väli.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Työn verotukseen ja työnteon kannustavuuteen on koitettu kiinnittää erityistä huomiota varsinkin nyt, kun huoltosuhde ja suuret ikäluokat luovat sille erityistä painetta. Muut tulonlähteet ovat sitten verotettu eri tavalla ja niitähän on Suomessa iso joukko, tässä muutamia, joihin siis eläkkeetkin kuuluvat
Vanhempainpäivärahat
Lasten kotihoidon tuki
Yksityisen hoidon tuki
Osittainen hoitoraha
Joustava hoitoraha
Erityishoitoraha
Opintoraha
Vuorottelukorvaus
Työttömän peruspäiväraha
Työmarkkinatuki
Sairauspäiväraha
Kuntoutusraha ja kuntoutusavustus
Eläkkeet
Verotus tässä ryhmässä poikkeaa siis palkkatuloista ja myös näiden indeksointi. Eläkkeissä on taitettu indeksi ja näissä muissa etuuksissa käytäntö vaihtelee. Osaa on leikattu, muutettu ja osa on sidottu kuluttajahintaindeksiin. Eläkkeet ovat tässä ryhmässä erinomainen poikkeus. Etuus, joka säilyttää ostovoimansa vuodesta toiseen, ja jota ei leikata. Tämä eläkeläinen on ainakin tyytyväinen!
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Taitettu indeksi? Miksi siitä ei puhuta oikella nimellä: Leikattu indeksi? Eikö sen tarkoituksena, tai ainakin seurauksena, ole ollut eläkkeiden kehityksen heikkeneminen verrattuna palkkojen kehitykseen? Alunperin kai lupailtiin niiden seuraavan palkkakehitystä?
Toinen juttu on sitten mitä entisen laskentamallin toteuttaminen olisi vaikuttanut eläkejärjestelmään.
Tämä vuodatus vain siksi, että asiaa kaunistellaan, nimikettä ”liudentamalla”. Julkisen lomarahojen laskukaavaa muutettaessa, mesotaan niiden leikkaamisesta. Sehän on taittamista, miksi kukaan ei puhu sillä nimellä?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Työeläkeindeksiä koskevan kansalaisaloitteen toteuttaminen
voi alkuvaiheessa kasvattaa yksityistä
kulutusta ja valtion verotuloja. Näin tapahtuu
varsinkin, jos indeksimuutoksen aiheuttama
eläkemenon kasvu rahoitetaan rahastoja
purkamalla.
Pitkällä aikavälillä uudistus edellyttää kuitenkin
työeläkemaksujen tuntuvaa nostamista. Jos
reaalipalkkataso nousee jatkossa keskimäärin
1,6 prosenttia vuodessa, kansalaisaloitteen mukainen
eläkeindeksi edellyttäisi työeläkemaksun
nostamista vuoteen 2050 mennessä noin seitsemällä
prosenttiyksiköllä nykyjärjestelmään verrattuna.
Myös yksityinen kulutus olisi lopulta
pienempi kuin nykyistä indeksiä noudatettaessa.
Indeksikorotusten suurentaminen olisi hyvin
kömpelöä suhdannepolitiikkaa, sillä se kasvattaa
eläkkeitä hitaasti, mutta pysyvästi. Uudistukseen
liittyvät elvyttävät vaikutukset eivät riitä
rahoittamaan sitä.
Suurimpia hyötyjiä indeksimuutoksesta olisivat
juuri eläkkeelle siirtymässä olevat ikäluokat.
He ehtisivät saada ko
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Taitetun indeksin muutos kasvattaisi työeläkkeellä olevien eläketuloja, valtion, kuntien ja seurakuntien verotuloja sekä vähentäisi Kelan maksamia toimeentulomaksuja.
Muutos ei vähentäisi työeläkerahastoja, koska niiden sijoitustuotot kattavat muutoksen aiheuttamat kulut. Tästä huolimatta rahastot jatkaisivat kasvuaan.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti