Istuva hallitus ei näytä tiedostavan finanssipolitiikan alkeita, vaan noudattaa ex. ministeri Paavo Arhinmäen (vas) neuvoa, jonka mukaisesti velkaa ei tarvitse maksaa takaisin. Kuolleena syntynyt ajatus.

Valtion ensi vuoden talousarvio tullee olemaan noin 65 miljardia euroa (mrde). Valtiokonttorin neljännesvuosikatsauksen 2/2021 mukaan, valtion bruttovelanotto on tänä vuonna ollut 38,6 mrde ja netto 14,4 mrde, joten valtion lainojen takaisinmaksut, lyhennykset ml. pääomatappiot ovat olleet 24,2 mrde. Eli velaksi on eletty ja velkarahalla on rahoitettu ja rahoitetaan jatkossakin juoksevia menoja. Bruttovelan määrä on yli puolet valtion vuosittaisesta talousarviosta.

On syytä myös muistuttaa, että Hallituksen esityksen (HE 99/2021 vp) mukaan Suomella on aiemmin kertyneitä vastuita EU:ssa 51,1 mrde, josta summasta on maksettava vaadittaessa melkoinen siivu eli 14,2 mrde. Tästä huolimatta on istuvan hallituksen finanssipoliittinen slogan: ”Osta kolme – maksa kuusi” eli rahaa työnnetään jatkossakin eteläisen Euroopan hulttiomaille vastoin EU:n omia säännöksiä.

Myönnän, että osa Marinin hallituksen ottamasta velasta (elokuu 2021 mennessä 11,95 mrde) on käytetty Koronan torjuntaan, koska parempaa keinoa ei yksikään puolue ole kyennyt esittämään. Kritisoin kuitenkin sitä, että vaikka elpymistä on tapahtumassa, niin velkaa otetaan jälleen lisää – tässä vaiheessa – lähes 7 mrde.

Tiedostan, että Suomen ns. negatiivisella korolla saamat miljardilainat ovat edullisia, mutta tämä ei niinkään johdu maamme hallituksesta, vaan meidän työeläkkeellä olevien osin rahoittamista työeläkerahastoista. Rahastot ovat kasvaneet vuodesta 1995 (36,4 mrde) tämän vuoden syyskuuhun mennessä 241 miljardiin euroon.

Työeläkerahastojen ansiosta kansainvälisen luottoluokittajan S&P Global Ratingsin luokitus on tällä hetkellä Suomen valtion pitkäaikaiselle velalle AA +

KAUKO TUUPAINEN

Jyväskylä