Perussuomalaiset

Kaj Granlund

Hiilidioksidi - Ilmastonmuutos osa 2

Elämä maapallollamme alkoi, kun tulivuoret syöksivät maan uumenista gigatonneittain tätä elämällemme tärkeintä kaasua. Maapallon alkuaikoina hiilidioksidipitoisuudet ilmassamme olivat yli 90 %, mutta aikojen saatossa luonnolliset prosessit ja hiilidioksidin kierto sitoivat sen meriin ja esimerkiksi kalkkikiveen. Noin 500 miljoonaa vuotta sitten hiilidioksiditasot olivat vielä 8000 ppm ja niin alhaisia hiilidioksiditasoja kuin meillä on nyt, ei ole ollut kuin kerran aikaisemmin noin 300 miljoonaa vuotta sitten.

Koska kaikki elämä tarvitsee hiilidioksidia, sitä on oltava riittävästi ilmakehässämme. Kun hiilidioksiditaso alittaa 250 ppm, alkavat kasvit kärsiä ja monet lajit menehtyvät (McKay et al. 1991). Näin ollen sellaisia jaksoja tuskin on ollut, joissa näin alhaisia hiilidioksiditasoja on havaittu, koska yhdenkään kasvin ei ole todettu kuolleen sukupuuttoon hiilidioksidivajeen takia.

Hiilidioksidi liukenee veteen ja ilmastokeskustelun kannalta tärkeä kysymys on vedessä ja ilmassa olevan hiilidioksidin suhde. Tätä suhdetta kuvaa nk. Henryn laki, joka koskee kaasun paineen ja sen liukoisuuden suhdetta, ja 25 asteen lämpötilassa suhde on noin 1:50 eli yksi osa on ilmassa ja 50 osaa vedessä. Näin voimme myös todeta, että valtamerissä on noin 50 kertaa enemmän hiilidioksidia kuin ilmakehässä. Vedessä on siis 120 mg vetykarbonaattia (HCO3) litrassa eli saman verran kuin 180 litrassa ilmaa on hiilidioksidia (CO2). Mitä kylmempää vesi on, sitä suurempi osa hiilidioksidista liukenee veteen ja tämä on tuttua kuplavesissä. Mitä lämpimämpi avattu olutpullo on, sitä huonommin hiilidioksidi säilyy avatussa pullossa.

Tilastojen perusteella tiedetään, että hiilidioksiditasot nousevat vasta sen jälkeen, kun lämpötila nousee – ei siis toisin päin. Tätä ilmiötä on selitetty sillä, että merien lämmetessä, niiden kyky sitoa hiilidioksidia pienenee, kuten olutpullossa tapahtuu (Kuo et al. 1990; Segalstad 1990). Ilmiö jossa hiilidioksidi seuraa lämpöä näkyy kaikissa kaavioissa, joissa lämpö- ja hiilidioksiditasoja on verrattu keskenään.

Valtamerissä on valtavat määrät hiilidioksidia, joka koko ajan sitoutuu veteen liuenneen kalsiumin kanssa muodostaen kalsiumkarbonaattia (lähinnä kalkkikiveä) merien pohjalle. Näin kalsiumiin sitoutunut hiilidioksidi poistuu veden ja ilmakehän kierrosta. Tutkimusten mukaan valtamerien pintavesissä aina 200 syvyyteen asti on riittävästi veteen liuennutta kalsiumia sitomaan kaikki ihmiskunnan tuottamat fossiiliset hiilidioksidipäästöt (Jaworowski et al., 1992a).

Maapallon fossiilisten aineiden polttaminen tuottaisi noin 7.000 Gigatonnia hiilidioksidia. Kun tämä jaetaan Henryn lain mukaisesti suhteessa 1:50 veteen ja ilmaan, niin ilman hiilidioksidipitoisuus nousisi 140 Gigatonnia. Tällä hetkellä ilmastossamme on 3.100 Gigatonnia hiilidioksidia, joten muutos olisi vaivaiset 4,5 %. Tutkimalla hiilen pysyviä isotooppeja 12C ja 13C voidaan päätellä, että ihmisen aiheuttama lisäys hiilidioksiditasoihin voi olla enintään 4 % kaikesta ilmakehään tulevasta hiilidioksidista (Segalstad 1996). Näin ollen pilvien aiheuttama lämmön säätely on huomattavasti suurempi kuin ihmisen mahdollisesti aiheuttamat hiilidioksidipäästöt.

Tarkastellaan IR-säteilyä alueella 0,75 µm – 13 µm. Kun IR sitoo osan energiastaan esimerkiksi hiilidioksidimolekyyleihin sen energiamäärä vähenee ja signaali vaimenee. Avaruustutkimus tarkkailee ulkoavaruudesta tulevaa valoa myös IR-alueella ja avaruustutkimuksen perusteella tiedämme, että taajuuksien 7,5 µm ja 9 µm välillä vesi sitoo osan IR-säteilystä. Taajuudella 9,6 µm otsonikerros sitoo hieman IR-säteilyä, mutta muuten taivas on täysin ”kirkas” IR-säteilyn osalta aina 10 µm asti. Alueella 10 µm – 13 µm vesihöyry sitoo taas IR-säteilyä, mutta vasta 13 µm jälkeen hiilidioksidin vaikutus kasvaa. Jos asiaa tarkastellaan astronomian kautta, niin otsonikerrosta lukuun ottamatta ei tapahdu minkäänlaista vaimennusta IR-alueella 7,5 µm – 13 µm, ja IR-säteilyn suurin vaimennus (95%) johtuu vedestä ja vain 3 % hiilidioksidista.

Auringosta maan ilmakehään saapuvasta lyhytaaltoisesta säteilystä yli puolet on infrapunasäteilyä (53 % kokonaisenergiasta).

On myös väitetty, että nousevat hiilidioksiditasot aiheuttavat merien happamoitumisen. Tyynen valtameren pH-tasot vaihtelevat paikasta riippuen 7,8 ja 8,5 välillä, joten mitään vakiotasoa ei ole olemassa. On myös muistettava, että ennen kuin pH-tasot alkavat muuttua hiilidioksidin takia, täytyy meriin liuennut kalsium kulua loppuun. Tällä hetkellä merien kalsium 200 metrin syvyyteen asti riittää muuttamaan kaikkien tunnettujen fossiilisten polttoaine-esiintymien tuottama hiilidioksidi kalsiumkarbonaatiksi (kalkkikiveksi).

Metaani on vielä pahempi? Metaani, eli CH4 reagoi ilmassa olevan hapen kanssa siten, että yhdessä muodostavat yhden hiilidioksidimolekyylin ja kaksi vesimolekyyliä. Vesi sitoo IR-säteilyä, mutta toisaalta vesi+hiilidioksidi+aurinko tuottaa elämälle tärkeätä kasvua ja happea.

Mutta kun lämpötilat nousevat? Kyllä jos aurinko paistaa! Ja hiilidioksiditasot nousevat? Kyllä koska aurinko lämmittää! Grönlannin jäätiköt sulavat ja tulee vedenpaisumus? Kyllä toki, jos jäät sulaisivat kuten nyt, niin kestäisi 14.000 vuotta ennen kuin Grönlanti olisi paljas ja ennen sitä meillä olisi jo uusi jääkausi meneillään.

Loppujen lopuksi: Meillä ei riitä fossiilisia polttoaineita nostamaan hiilidioksiditasoja kuin 4-5 % ja sekin muuttuu kalkkikiveksi 🙂

Lähteitä:

Jaworowski, Z., Segalstad, T.V. and Hisdal, V. (1992a): Atmospheric CO2 and Global Warming: A Critical Rewiev; 2nd revised edition. Norsk Polarinstitutt, Meddelelser 119,76 pp.

Jaworowski, Z., Segalstad, T.V. & Ono, N. (1992b): Do glaciers tell a true atmospheric CO2 story? Science of the Total Environment 114, 227-284.

Kuo, C., Lindberg, C. & Thomson, D.J. (1990): Coherence established between atmospheric carbon dioxide and global temperature. Nature 343, 709-714.

McKay, CP., Toon, O.B. & Kasting, J.F. (1991): Making Mars habitable. Nature 352, 489-496.

Segalstad, T.V. (1990): Temperatur og CO2. Teknisk Ukeblad 137 (17; yellow part), 4-5.

Segalstad, T.V. (1996): The distribution of CO2 between atmosphere, hydrosphere, and lithosphere; minimal influence from anthropogenic CO2 on the global ”Greenhouse Effect”. In: Emsley, J. (Ed.): The Global Warming Debate. The report of the European Science and Environment Forum. Bourne Press, Ltd., Bournemouth, Dorset, UK, 41-50.

Tekstin aiheet:

Osallistu keskusteluun!


16 kommenttia
gew
#1

Suur kiitokset, erittäin hyvä kirjoitus ja täyttä asiaa. Siihen on perehdyttävä kunnolla ja oppia jotakin teksti tekstiltä. Nämä tiedot ovat nykyään niin hajallaan. Vihreillä on helppoa, vain yksi sivu Greenpeacen esitteitä, ja maikkarin kevennys, niin on asiantuntija.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

gew
#2

Ennen permikauden loppua maapallon happipitoisuus on tutkijoiden mukaan ollut luokkaa 35%, mutta aivan permin lopussa vain 12%. Tuo ei riitä eläväisille, ja 10%:ssa ei pala mikään. Sen sijaan jo 25%:n hapessa palaminen kiihtyy rajusti. Tuosta ei voi olla seurauksena muuta kuin katastrofi.

Keskisen Siperian alueella on lienee ollut pluumi (”laavapylväs”) noin 251 miljoonaa vuotta sitten, josta purkautui tutkijoiden mukaan noin 40 biljoonaa tonnia hiilidioksidia, jolla on varmaankin ollut merkitystä, kuten oletetuilla klatraattipommeilla. Kaikki johtaa johonkin.

Tuosta Siperian tilanteesta saa vihiä mm. satelliittikuvista. Nykyisinkin mannerlaasttojen sauma kulkee alueen läpi, mutta on mahdollista, että tuo sauma on aukeamassa uudelleen, johtuen Pohjois-Amerikan mantereen liikkeistä. Merenpohjan kuvioista voi nähdä merkkejä jopa kolmesta aikaisemmasta sauman avautumisesta, jos oikein tarkkoja ollaan, mannerlaattojen liikkeet. Tuossa raskaammat mannerlaatat hakevat sijaintiaan.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

#6

Tämä Siperian tilanne mietityttää.

1)
Siellä oli vasta äskettäin, 30’000 vuotta sitten, vehreä luonto ja havupuumetsät.
2)
Säätila kylmeni niin äkillisesti, että mammutit jäätyivät ”ruoka suussa”.

?1)
Jos tapahtui luonnon katastrofi, miksi olojen palattua normaaleiksi, Siperia ei myöhemmin palannut takaisin vehreäksi havupuumetsäksi?
?2)
Vaihtoiko pohjoisnapa paikkaa (jostain Kanadan paikkeilta) äkillisesti, jonka seurauksena Siperia siirtyi 1’000 km lähemmäs pohjoisnapaa ja jäi pysyvästi kylmäksi.

Johtuiko pohjoisnavan siirtyminen sopivassa kulmassa tulleesta isosta meteorista.
— Tällaisesta tapahtumasta on maininta useissa historiallisissa dokumenteissa kuinka (maasta katsoen) aurinko suistui radaltaan.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

gew
#8

Voima on aina kahden tai useamman voimavektorin summa. Prekession väitetään johtuvan esim. asteroidin iskusta, ja kuun painovoimaakin on esitetty syyksi hyrräliikkeeseen. Se on kuitenkin selvää, että ydin on irrallaan ulommasta ytimestä, eli ytimellä on mahdollisuus seurata auringon sijaintia ja asento voi muuttua. 1800-1900 luvun taitteessa tapahtui jotain, magneettinen napa kirjaimellisesti ryntäsi liikkeelle, ja vauhti kohden Siperiaa on vain kiihtynyt noista ajoista. Ne voimavektorit, jääkauden ajoista alkuperäinen pohjoisnapa tekee ympyräistä liikettä, ja on kiertynyt omalla radallaan noin 138 astetta, josta momentti kasvoi kriittiseen pisteeseen, laukesi reilut 100 vuotta sitten. Kaikki johtui siitä, jäätiköiden paino heijastuu ytimeen saakka, ja takertuu liikkeensä päätteeksi toiseen ääriasentoonsa, joka sekin irtaantuu aikanaan. Siperia ajautuu yli napaseudun prekessioliikkeessä, mutta magneettikentän sijainti muuttuu nopeasti, ja selittää ilmaston nopeaa muutosta.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

gew
#9

Oma näkemykseni on, että maapallon magneettikenttä, auringon puolelta litistynyt, muutostaa eräänlaisen käänteisen katodisädeputken (!!!!), joka vastaan ottaa auringosta saapuvia protonejan ja elektroneja.

Vähäinenkin napa-alueen sijainnin muutos johtaa katvealueen siirtymistä manneralueelle, jossa jäätiköiden kasvu huolehtii lopusta, alueen jyrkästä albedon muutoksesta. Raja jääkauden ja lämpimän kauden välillä on pysyvät ylivuotiset jäätiköt.

Juuri nyt tuo magneettinen napa hivuttautuu kovaa vauhtia Siperiaan manneralueelle, ja viimeistään parinkymmenen vuoden kuluttua koko pohjoinen pallonpuolisko alkaa siirtyä hyytävään jääkauteen, eli olosuhteet muuttuvat Etelämantereen tavoille.

Ilmasto alkaa siis rajun jäähtymisen vain viattoman oloisen magneettisen navan liikkeen vuoksi, joka siirtää koko magneettikentän sijaintia, vaikka se tuntuu varsin merkityksettömälle. Suuressa kuviossa astuu siis kuvioihin se ”negatiivinen elektronitykki” ja sen asennon muutos.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

gew
#10

Kun esim. Skandinavia sijaitsee prekessiossa liki nykyisen karttapohjoisen alueella, Siperia sijaitsee eteläisimmällä alueellaan. Kiertoliikkeessä ilmastot muuttuvat rajusti, kuten Grönlannin eteläinen kärki käväisee noin 2900 vuoden kuluttua Espanjan leveysasteilla, josta vihreää, kuten lähes samaan aikaan Helsingin sijainti sijaitsee nykykartalla Espanjan leveysasteilla. Kun Siperiassa viheriöi, Helsinki sijaitsee Huippuvuorten pohjoispuolen leveyksillä, ja Sahara Euroopan alueella, siis nykykartalle sijoitettuna. Kartat vanhevat joka sekunti. Jääkausi ei ole yhtenäinen, vaikka jäätiköt eivät sulakkaan. Ilmastot muuttuvat koko pohjoisen pallonpuoliskon jääkauden aikana, ja kahden lämpöhuipun välisellä ajalla, Golf-virran vaikuttaessa välillä enemmän ja vähemmän. Siis, vaikka Suomen ilmasto olisi nyt lämpenemisen suuntaan, se ei vähennä tai lyhennä alkavan jääkauden vaikutuksia pohjoisella pallonpuoliskolla, ja on lähempänä kuin koskaan. Emme edes ymmärrä varautua tulevaan.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

gew
#11

Tuohon magneettisen navan vaelteluun Siperiassa on tutkittua tietoa, remanenssia. Tilanne on kehittymässä samaksi, vasta kilometrien jääriköiden paino ulottuu vaippojen läpi, maapallon pyörimisen aiheuttaman painovoiman lisäksi lukitsee sisemmän ytimen , josta seuraa magneettinetän heikkenemistä, josta vastaavasti seuraa jäätiköitä sulattavaa lämpenemistä.

Systeemi on monimutkaista, ja kaikesta seuraa kaikkea. Jos vertaa monimutkaisuuksia, maapallon lämmöt ja viilenemiset ovat vaikeusasteeltaan lähes samalla tasolla, kuin ihmisen kehitys. Monimutkaisuudet kasvavat kuutionkäyrässä, miten suurempia systeemeitä tai kokonaisuuksia mietitään, ja tähän äärettömyys ja kaoottisuus päälle.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

gew
#12

Oma kantani magneettisen kentän vaikutuksesta ilmastoon on se, että kun magneettinen pohjoinen vaeltaa tällä hetkellä luoteeseen, se merkitsee hitaasti myös eteläiseen m-napaan, joka suuntaa kohden etelään, sotkematta tähän geomagneettista napaa. Maapallon asennon muutos ei periaatteessa ole ratkaisevaa, vaan sisemmän ja uloimman ytimen asennot aurinkoon nähden, ja siinä säilyminen pidemmäksi ajaksi. Tuolloin myös maanmagneettikenttä normalisoituu ja vahvistuu, joka yhdessä magneettisten napaseutujen alustasta johtuen määrää, onko jääkausia tai lämmin kausi. Molemmat magneettiset navat ovat tällä hetkellä merialueella, ei välttämättä tulevaisuudessa. Tuolloin m-kentän voimakkuus alentaa maapallon lämpötiloja, kuten Siperia peittää pohjoisen kylmyyspisteen, Siperia ylittää nykyisen karttapohjoisen noin 7-10 asteella leveydessä, laskin joskus. Tuo riittää jääkauden käynnistymiseen, ja lisäksi Siperian meren mannerjalusta (n. 1500 km) jäätyy pohjiaan myöten, eli jäätiköitä riittää.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

gew
#13

Se pitää lisätä omaan arviooni, melkein kaikesta, nykyinen karttapohjoinen ei ole se napa, joka tekee ympyräliikettä, vaan se sijaitsee Siperiassa, ja sijainti muuttuu koko ajan. ”Alkuperäinen”, ennen asteroidia navan sijainti tunnetaan, ja nykyinen karttapohjoisnapa on lähinnä paperille piirrettyä, kaikkea muuta kuin todellinen napa. Magneettinen napa on täysin eri asia, maapallon ydinhän liikkuu eri tahtiin, kuin muu ympärillä. Syntyykö maan magnetismi, dynamo ytimen välisessä nesteessä, vai ytimen ferriittiytimen kiertoliikkeestä auringon magneettikentässä, ytimen paineen ollessa korkea ja ferriitin ollessa jonkun ajatuksen mielestä jopa yhtä kidettä. Laattojen liikkeet eivät ole sitä huvikseen, vaan liittyy myös prekessioliikkeen aiheuttamaan painovoimaisiin muutoksiin, jossa mantereet ovat merenpohjaa raskaampia, johon vaikuttaa kuitenkin auringon painovoima ja maan keskipakovoima. Akselin kallistuksen muutos pohjoiseen aiheuttaa vastakkaisella puolella voimaa etelään.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

gew
#7

Tuohon 40 biljoonaan tonniin voi suhtautua varauksella, voi merkitä yhtä lailla 40 miljardia tonnia, amerikkalaista murretta. Yhtä kaikki, määrät ovat olleet paljon.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

gew
#3

Juuri kävin mittaamassa päiväntsaajan etelän puoleisia alueiden hiilidioksidipitoisuuksia, sekä meri- että mannerlueilla. Tulokset ovat mielenkiintoisia. Keskimäärin merialueilla hiilidioksidipitoisuudet olivat noin 385-405 ppm. Amazonin alueella alle tuonkin varsin laajalla alueella, kuten löytyy myös Afrikasta varsin alhaisia lukemia. Sen sijaan päiväntsaajan pohjoispuolelle pitoisuudet ovat vastaavasti tuosta noin 420 Venäjän jopa 470 ppm. Kiinassa noin 440 ja vaikka Suomessa keskimäärin 425 ppm. Näin meret ovat lämpöisinäkin varsinaisia hiilinieluja, kun se ei ole kylläinen. Sadevedet ovat myös jättimäinen hiilinielu, jossa sadevedet piilottavat nopeasti hiilidioksidi pitoiset vedet maanuumeniin. Tuo lienee suurempi hiilinielu kuin pienemmät metsäalueet. Kannattaa muistaa, että maapallon kuoressa on runsaasti rautaa, ja rauta nielee veden happea, jolloin veden vety vapautuu ja hiilestä jää seuraaville sukupolville kivihiiltä kaivettavaksi, kuten vapautuneesta vedystä maakaasua.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

gew
#4

Kannattaa muistaa sekin, että metaania syntyy mikrobien toiminnan tuloksena. Happamat ja kylmät Siperian suot eivät tuota sen enempää metaania, kuin Suomenkaan suot, joita ojitetaan surutta. Merissä metaania syntyy lähinnä mannerjalustojen rinteillä syvällä ja kylmissä vesissä. Tuo metaani kertyy merenpohjaan metaaniklatraateiksi, joita esiintyy jopa ”järvinä” merenpohjissa. Viime jääkauden jälkeisenä aikana, noin 6000 vuotta sitten viellä näitä ”klatraattipommeja” pompahti pintaan, ja aiheutti jättimäisiä tsunameja mm. Norjan rannikolla. Ilman merenpinnan nousua näitä ilmaantuisi edelleenkin. Samoin vedenpaine pitää Siperian syvällä olevia metaaneja kurissa, pääosin yli 800 metrin syvyydellä.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

gew
#5

Tosiaan, tuon kalsiumkarbonaatin saostuminen on merkittävä, ehkä merkittävin hiilinielu maapallolla. Kalsiitti on yksi maapallon yleisimmistä kivilajeista. Hiilidioksidin vähäisyys ilmakehässä pudottaa kaikkien selkärankaisten ym. määrää maapallolla.

Sopii hyvin vihreille ja ennen kaikkea heidän ideologilleen vähentää ihmisiä tästä maailmasta (Linkola). Kalkkikivestä irtoaa hiilidioksidia vasta kuumennetytaessa sitä noin 1000 asteeseen, että luonnossa ei ole kuin hiilinieluja.

Mistä sitten johtuu, että vihreät ovat hypnotisoineet koko väestön joukkoitsetuhoon, on mysteeri. Serkut Kanadassa nauravat Suomen tilannetta, ja yleensäkin EU:n joukkohysteriaa mielipuoliseksi hölmöilyksi. Molemmat serkkuni ovat ydinvoima suunnittelijoita, ja korkeasti koulutettuja, joten tietoa riittää.

Erityisesti Ylen alennustila saa jotkut nauramaan mahallaan, Ylen toimittajien ammattitaito riittää itsensä tyydyttämiseen korkeintaan.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ota kantaa

Heräsikö ajatuksia? Ota kantaa. Muista kuitenkin, että lyhyet ja napakat kommentit menevät paremmin perille kuin polveileva tajunnanvirta. Pitäydy asiassa ja salli muille keskustelijoille mielipiteenvapaus. Tutustuthan pelisääntöihin.

Haluatko mielipiteellesi kasvot? Rekisteröityminen mahdollistaa keskustelun oikealla nimellä ja oikeilla kasvoilla. Rekisteröityneenä käyttäjänä saat myös automaattisen ilmoituksen aina, kun kirjoittamaasi kommenttiin vastataan. Rekisteröidy tai kirjaudu sisään.

Kommenttisi

1000 / 1000