Perussuomalaiset

Julle Ies

Sääty-yhteiskunnan paluu

1 kommenttia

Koulujen opetusmateriaali kertoo keskiajan sääty-yhteiskunnasta mm. seuraavaa:

”Aateliston, jolla oli verotusoikeus, asema oli hyvä. Talonpojat olivat huonommassa asemassa, sillä heidän täytyi tehdä työtä ja maksaa veroja. Alempien säätyjen edustajilla tai heidän jälkeläisillään ei ollut mahdollisuutta nousta säätyhierarkiassa ylempien säätyjen edustajiksi…”

Tämän päivän aatelistoa ovat selvästi johtavat poliitikot ja virkamiehet, jotka käytännössä käyttävät verotusoikeutta. Läänityksiä kutsutaan nykyään hillotolpiksi. Oleellinen ero on toki se että asema ja edut eivät suoranaisesti periydy, mutta ”kaverille-kanssa” -asenne osaltaan kompensoi tätä.

Keskiluokka eli työssäkäyvät tavikset ovat edelleenkin aateliston etujen ja yhteisten ”viulujen” maksajia.

Työttömät, eläkeläiset ja syrjäytyneet edustavat näitä alempia säätyjä ja vaikeahan sieltä on nousta ilman voimakasta taloudellista kasvua, mitä Euroopassa ei ole näköpiirissä. 

Demokraattisen järjestelmän ansiosta aatelistoa täydennetään neljän vuoden välein muutamilla alempien säätyjen edustajilla. 

Tekstin aiheet:

Osallistu keskusteluun!


1 kommenttia
Nimetön
#1

Pakkoruotsi on keskeinen tekijä säätyerojen ylläpitäjänä ja voimistajana.

Hyvä veli -järjestöt ja ruotsinkielisten säätiöiden rahat + pakkoruotsi!
Siinä on sääty-yhteiskunnan perusta.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ota kantaa

Heräsikö ajatuksia? Ota kantaa. Muista kuitenkin, että lyhyet ja napakat kommentit menevät paremmin perille kuin polveileva tajunnanvirta. Pitäydy asiassa ja salli muille keskustelijoille mielipiteenvapaus. Tutustuthan pelisääntöihin.

Haluatko mielipiteellesi kasvot? Rekisteröityminen mahdollistaa keskustelun oikealla nimellä ja oikeilla kasvoilla. Rekisteröityneenä käyttäjänä saat myös automaattisen ilmoituksen aina, kun kirjoittamaasi kommenttiin vastataan. Rekisteröidy tai kirjaudu sisään.

Kommenttisi

1000 / 1000