Perussuomalaiset

Jukka Wallin

Käynnissä olevat operaatiot - ongelma omalle puolustukselle

Valtiojohto rahoittaa turhia sotillaallisia operaatioita, vaikka puolustusvoimat joutuu samaan aikaan supistamaan ja säästämään.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö (uutiset 10.6.2014) on huolissaan, tosin aivan oikein, rahan riittävyydestä oman maan puolustamiseen. Hän haluaisi lisää rahaa aluksi noin 50 ja ensi vuosikymmenen lopulla jo 150 miljoonaa euroa vuosittain lisää. Realistinen tavoite, mutta 150 miljoonan vuosittainen panostus puolustuksen ”kehittämiseen” tuntuu kuitenkin liioittelulta, ellei kyse ole puhtaasti Nato jäsenyys. Perusaseistuksen vuosittainen uusiminen ei maksa näin paljon, vaikka uusittaisiin koko kenttätykistön kalusto vuosittain. Totuus on se, että nykyinen poliittinen eliitti on pyrkimässä niihin pöytiin, joissa tehdään päätöksiä, tosin tällä kertaan sodista, joissa tulee kaatuneita.

Vuonna 2001 aloitettu ja myöhemmin ISAF operaatio alkaa olla lopussa. Eli vuoden vaihteessa 2014 operaatio päättyy ja vastuu omasta turvallisuudesta siirtyy afganistanilaisille turvallisuusviranomaisille. Suomen osallistuminen kyseiseen operaatioon on jäänyt varsin monelle kansalaiselle hämäräksi, kun meillä tiedotusvälineet ja poliitikot eivät juurikaan kerro totuutta operaation luonteesta. Meillä osallistumista on perusteltu ”rauhanturvaamisella” tai ”kriisinhallinnalla” vaikka kyseessä on puhtaasti sodasta, jossa olemme osallistuneet maan miehittämiseen. Afganistanissa on sodittu kautta sen historian lähestulkoon koko ajan. Mitään pidempää rauhanjaksoja ole ollut, vaan miehitysyrityksiä ja miehityksiä on ollut käynnissä lähestulkoon ollut koko ajan.

Mutta niin Afganistanin kuten muutkin sotilaalliset osallistumiset maksaa tukun euroja. Vuoden 2014 valtion talousarviossa yksistään Afganistanin operaatio maksaa hieman yli viisitoista (15) miljoonaa euroa. Koko ISAF operaatioon on kaadettu vuosien varrella noin puoli miljardia euroa. Se on paljon rahaa, sellaisesta operaatiosta josta on ollut todella vähän hyötyä. Niin ikään edellä mainitussa talousarviossa on kaikkiin sotiin varattu yhteensä 56 miljoonaa. Omituisin on Somalian operaatio, johon varattu noin miljoona euroa. Tässä näkyy vihreiden ja vasemmistoliiton ministerien pukinsorkka, kädenjälki jolla jälleen rakennamme Somaliaa oman maan kansalaisten verorahoilla.

Osallistumme siis hieman alle 60 miljoonalla vuosittain moniin sellaisiin sotiin, jotka eivät millään tavoin vastaa oman reservin tai puolustusvoimien kehittämiseen ja osaamiseen. Nyt käynnissä olevat kriisinhallintaoperaatiot on lopettava mahdollisimman pian, ennen kuin mitään pahempaa vahinkoa sattuu. Ei 60 miljoonaa kuulosta suurelta summalta, mutta kun joudumme ottamaan senkin velaksi ja samalla supistamaan ja lakkauttamaan varuskuntia. Tarvitsemme jokaisen veroeuron omaan käyttöön ja velkaantumisen ehkäisemiseen, mutta nykykäytäntö Jyrki Kataisen hallituksella on ollut päinvastainen. Tähän on saatava muutos, mitä pikimmin sen parempi.

Tekstin aiheet:

Osallistu keskusteluun!


7 kommenttia
Reserviläinen
#1

Mielestäni tälläiset operaatiot nimenomaan kehittävät puolustusvoimia.
Toimitaan viestiverkoissa, nähdään miten muut maat ovat armeijansa järjestäneet.
Saadaan ensiarvoisen tärkeää tietoa välineiden toimivuudesta. Saadaan johtamiskokemusta niin kantahenkilökunnalle kuin reserviläiasille.
Nämä joukot ovat käyntikortti muulle maailmalle meidän puolustuksestamme.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Jukka Wallin
#5

Noin 60 miljoonaa vuosittain, on liikaa muutaman sadan sotilaan koulutukseen ”kansainväliseen” toimintaan, kun puolustusvoimiemme päätehtävä on kotimaanpuolustaminen, eikä Afganistanin hallinnon ylläpito.

Aikoinaan ylemmät upseerit kuin muutkin kantahenkilökunta saivat koulutusta niin silloisessa Neuvostoliitossa tai muiden maiden sotilaskoulutuslaitoksissa, eikä sitä katsottu mitenkään ihmeelliseksi asiaksi. Nyt käynnissä olevat ”koulutusohjelmissa” saattaa mennä henki. Aika kummallisia koulutuksia.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Reserviläinen
#2

En tunne tuon budjetin sisältöä, kuulostaa kyllä suurelta!
Ja se on totta, henki voi mennä. Pahalta se kuulostaa, mutta senkaltaisissa olosuhteissa toiminen ja siitä saatu kokemus on valttia kun joudutaan omaa maata puolustamaan. Pointtini on se, että voidaan olla ihan oikeissa sota-harjoituksissa ja niistä saadut kokemukset on ihan oikeita. Niin kaluston kuin yksittäisen sotilaan.
Ilman näitä operaatioita, näppituntumalta, taistelu-ensiavussa ei oltaisi näin pitkällä. Ei myöskään siinä, miten taistelu tilanne vaikuttaa sotilaaseen. Myöskin siviiliväestö ja siihen liittyvät seikat ovat muuttuneen toisen maailmansodan jälkeen. Ja näissä asioissa juuri Suomi on edelläkävijä.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Jukka Wallin
#6

Minusta nuo ”oikeat sotaharjoitukset” on harhaa ja itsepetosta. Siksi, että vastapuoli ei ole samaa tasoa tai ovat aseistautuneet puutteellisesti. Rynnäkkökivääri ja sinkomallilla, kun vastapuolella on käytössä kaikki nykyaikaisen sodankäynnin mahdollisuudet.

Voisimme kokeilla näiden oppien toimivuutta vaikkapa jotakin tasavertaisen aseistuksen ja nykyaikaisesti varustautuneen valtion kanssa, silloin voimme testata sodankäynnin teorioita käytännössä. Mutten se on vain
rahan kylvämistä tuuleen.

Georgiassa 2008 testattiin heidän harjoittelunsa Irakissa. Georgia oli yksi innokkaimmista valtioista jotka osallistuivat Irakin sotaan yhdysvaltojen johtamassa koalitiossa vuonna 2003. Georgia ärsytti Venäjän mukaan vuoden 2008 ”sotaharjoitukseen” ja totesi välittömästi joutuneensa alakynteen. Jopa niin pahasti että vain Venäjän halu päästä WTO:n täysjäseneksi esti miehittämästä Georgiaa ( Gruusia)

Olisi hyvä, että kaikki kommentoisivat reilusti omalla nimellänsä.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Harri Lång
#3

Reserviläinen nimimerkillä kirjoitetut tekstit ovat myös minun kirjoittamia.

Näissä operaatioissa on olemassa kaksi näkökulmaa, poliittinen ja sotilaallinen. Itse yritän tuoda esille kantaani jälkimmäisestä näkökulmasta.

Puolustusvoimien tehtävä on toiminnallaan pitää yllä uskottavaa puolustusta. Tämä uskottavuus arvioidaan sitten suomen rajojen ulkopuolella, muiden maiden toimesta. Tähän viittasin aiemmissa teksteissä, joukkojemme näissä operaatioissa olevan käyntikortti muulle maailmalle.

Suomi ei ole sodassa afganistania vastaan, eikä pyri taistelukosketuksiin. Eikä Suomella ole mitään erikois asejärjestelmiä siellä käytössä. Ei edes koptereita kuljetuksiin, vaan panssaroituja ajoneuvoja.

Humaritäärinen näkökanta voidaan kääntää myös omaksi eduksi,
Mennäkö paikanpäälle auttamaan, vai odotella tilanteen pahenemista siihen pisteeseen että autettavat saapuvat tänne.

Laitan tähän linkin maanpuolustuskorkeakoulun selvityksen afganistaniin liittyvistä seikoista.

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74140/StratL4_30w.pdf?sequence=1

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Jukka Wallin
#7

Kiitos hyvästä linkistä. Tosin nuo on puhtaasti siksi olemassa, jotta pystytään perustelemaan osallistumista ja jatkamaan operaatiota, jolla ei ole esimerkiksi muualla Euroopassa kannatusta.

Ihmettelen miksi sotilasoperaatiota perustellaan niin sanotusti ”humanitäärisin” syin. Eikä tämä operaatio ole rauhanturvaamistakaan, koska vastapuolena olevat Talebanit eivät tunnusta Kabulin vallanpitäjiä millään tavoin. Ei meidän tarvitse antaa uskottavaa näyttöä ISAF-operaation osallistuville, vaan Venäjälle joka arvioi meidän kykyä puolustaa omaa maatamme. Heille on meidän uskottava puolustus tärkeämpää, kuin afganistalaiselle kadunmiehelle. Sotilasoperaatio ei ole ”humanitäärinen” koskaan. Afganistanilainen keskimääräinen ihminen ei edes tiedä missä päin maailmaa Suomi on, jos emme olisi menneet sinne. Sieltä tulee vuosittain kymmeniä ihmisiä pakolaisina meille, vaikka osallistumme sotaan siellä.
Irakin kuin myös muut niin sanotun arabikevään kokeneet valtiot ovat syöksyneet takaisin 1600-luvulle, vain siksi että länsimaat auttoivat kaatamaan kyseisten maiden maallistuneet hallitukset, ja nostamaan ääri-islamisteja johtoon. Irak on hyvä esimerkki siitä että Iran tulee olemaan hyvin maltillinen valtio uuden kalifaatin perustamisen jälkeen. Tämä vain siksi että länsi kaatoi Saddam Husseinin.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Harri Lång
#4

Totta, rynnäkkökiväärillä varustetut sotilaat ei ehkä ole parhaita rauhan lähettiläitä.
Toisaalta kun ollaan levottomalla alueella niin muuta vaihtoehtoa ei kai ole.
Olen jostain kuullut sanan rauhaan pakottaminen…
Se että Suomi on mukana afganistanissa, on myös viesti itään että meiltä onnistuu yhteistyö nato maiden kanssa ja kalusto on joiltain osin yhteensopivaa.
Koko lähi-idän tilanne on mielestäni täysin yhdysvaltojen syytä, kaikkine siviili tappioineen. Ehkä siellä nähtiin että paimenista ei ole vastusta ja halutaan pitää sotilaallinen infra ja joukot lähi-idässä. Valitettavasti yhdysvaltojen politiikkaan kuuluu hajoita ja hallitse taktiikka. Muu maailma hurraa mukana ja se on väärin.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ota kantaa

Heräsikö ajatuksia? Ota kantaa. Muista kuitenkin, että lyhyet ja napakat kommentit menevät paremmin perille kuin polveileva tajunnanvirta. Pitäydy asiassa ja salli muille keskustelijoille mielipiteenvapaus. Tutustuthan pelisääntöihin.

Haluatko mielipiteellesi kasvot? Rekisteröityminen mahdollistaa keskustelun oikealla nimellä ja oikeilla kasvoilla. Rekisteröityneenä käyttäjänä saat myös automaattisen ilmoituksen aina, kun kirjoittamaasi kommenttiin vastataan. Rekisteröidy tai kirjaudu sisään.

Kommenttisi

1000 / 1000