Perussuomalaiset

Juha Vuorio

Maakuntauudistus pienin askelin asiakaspalvelun ehdoilla

2 kommenttia

Meillä Suomessa on usean hallituskauden aikana ollut yrityksiä kuntien, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja aluehallinnon kehittämiseksi. Näissä ei ole kuitenkaan saatu kovinkaan paljoa aikaiseksi.

Eräänä syynä vaikuttaisi olevan se, että enemmistöhallitus ei ole käyttänyt parlamentaarista valmistelua, vaan laskee päätöksenteossa eduskuntaenemmistönsä varaan. Tämä ei näytä kuitenkaan onnistuvan suurissa kysymyksissä. Nykyisinä esimerkkeinä ovat ainakin päätökset maakuntien määrästä ja kuuluisasta valinnanvapaus -asiasta.

Jos tavalliselta ihmiseltä kysyy, että mikä on tärkein asia julkisessa terveydenhoidossa, niin vastaus omien kokemusteni perusteella on hoitoon pääsy. Julkisen hallinnon näkökulmasta suurin kysymys puolestaan on kustannusten nousu. Sanoisin, että kumpaankaan kysymykseen ei ole vielä tullut esille lopullisen oloista ratkaisua. Noissa oman maakuntamme valmisteluissa mukana olleena voin kuitenkin kertoa, että virkamiesvalmistelijat ovat tehneet hyvää työtä ja uskottavia sekä hyödynnettävissä olevia kehityspolkuja on löydetty.

Monesti on verrattu yksityisiä lääkäriasemia julkiseen ja ihmetelty miksei julkiselle puolelle saa vastaanottoaikoja, kun yksityisellä puolella niitä saa helposti. Syy on nähdäkseni yksinkertainen. Rahoitusmallista johtuen yksityisellä puolella jokainen asiakas tuo rahaa (josta osa tulee vieläpä julkiselta puolelta), kun taas julkisella puolella jokainen asiakas vie rahaa. Arvioisin, että julkisen puolen asiakasmaksut kattavat ehkä vain 10 – 20 prosenttia kokonaiskuluista.

Lisäksi halutaan samalla kertaa saattaa muitakin alueellisia toimintoja aluehallintoviraston, ELY-keskusten ja kuntayhtymien toimialueilta maakunnallisen toimijan alaisuuteen. Tuo on tavallaan järkevää, mutta isontaa koko operaatiota edelleen lisää.

Kun olen ollut mukana maakuntamme valmisteluissa, niin eräs esille tullut ongelma on tilakustannusten odotettavissa oleva huomattava nouseminen. Tämä johtuu siitä, että kaikki maakunnan tilat siirtyvät kansallisen tilakeskuksen alaisuuteen. Kaikki tieto viittaa siihen, että tilojen kustannukset nousevat rajusti, samalla tavoin kuin valtionhallinnon Senaatti-kiinteistöjen osalta on käynyt. Tämä koskee siis mm. julkisen terveydenhoidon ja vaikkapa pelastuslaitoksen kiinteistöjä. 

Lisäksi vaikuttaa siltä, että ainakin pitkävaikutteisten kalustohankintojen rahoituksessa tullaan käyttämään leasing -periaatetta, koskapa maakunta ei saa ottaa velkaa. Rahoituslaitokset eivät tietenkään tarjoa palvelujaan ilmaiseksi, jolloin kustannukset nousevat. Tiedän, että ainakin pelastuslaitoksen osalta tämä tulee lisäämään kuluja huomattavasti. Käytännössä nämä tarkoittavat rahan siirtämistä varsinaisesta toiminnasta kuten asiakaspalvelusta kiinteistö- ja rahoituskuluihin.

Näiden takia uudistuksessa tulisi edetä pienemmillä askelilla, eikä tehdä ratkaisuja, jotka eivät edistä kokonaisuutta, vaan jopa huonontavat sitä.

Osallistu keskusteluun!


2 kommenttia
Tyytyväinen
#1

> yksityisellä puolella jokainen asiakas tuo rahaa
> …
> kun taas julkisella puolella jokainen asiakas
> vie rahaa

Olet oikeilla linjoilla. Itse näen koko sosiaalisektorin pahimmiksi rakenteellisiksi vääristymiksi

(A) Raha kiertää väärään suuntaan: Valtio (lainsäädäntö) jakaa tukirahat instituutioille ja laitoksille sen sijaan, että tuki annettaisiin fyysisille kansalaisille. Tämän seurauksen tuotanto palvelee poliitikkoja ja heidän kavereitaan, sidosryhmiä. Ei kansalaisia.

(B) Henkilökunta toimii asiantuntijoina omassa asiassaan. Lääkäreitä pidetään asiantuntijoina lääkäreiden itsensä työllistämis- ja palkkaamisjärjestelmän suunnittelussa ja hoitajia hoitajien. Eihän siitä voi olla seurauksena muuta kuin paljon hyviä ja helppoja työpaikkoja potilaista välittämättä. Oikeastaan potilaat vain haittaavat työn tekemistä.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
Tyytyväinen
#2

Ihan vain maallikon mielipiteitä.
Ensinnäkin tuo kuntaperustainen systeemin kyllä kaipaa niitä leveämpiä hartioita. Ei jokaisessa kunnassa ole järkevää pitää yllä Hallinto-organisaatiota Terveydenhoidossa. Sensijaan Hoito-organisaatio on toinen juttu, se voi ja sen pitää olla hajautettu. Tuohon ihmisten rahtaamiseen ympäri maakuntia Kelan kustantamana on saatava joku tolkku. Pelkästään ilmaston vuoksi.
Kunnallinen byrokratia kaipaa kyllä yksityisen puolen kirittäjää, hallitusti. Julkisella on jotenkin asenne, että apua tarvitseva on potilas ja yksityisellä puolella hän on asiakas. Tosin puhuvathan Julkisellakin asiakkaasta, peitenimellä. Potilas on tottunut jonottamaan ja saa palvelua sitten, kun siihen armollisesti aikaa löytyy, jos löytyy. Yksityisellä hän on asiakas ja jos aikataulut pettää pahasti, on asiakas menetetty. Siinä ero.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ota kantaa

Heräsikö ajatuksia? Ota kantaa. Muista kuitenkin, että lyhyet ja napakat kommentit menevät paremmin perille kuin polveileva tajunnanvirta. Pitäydy asiassa ja salli muille keskustelijoille mielipiteenvapaus. Tutustuthan pelisääntöihin.

Haluatko mielipiteellesi kasvot? Rekisteröityminen mahdollistaa keskustelun oikealla nimellä ja oikeilla kasvoilla. Rekisteröityneenä käyttäjänä saat myös automaattisen ilmoituksen aina, kun kirjoittamaasi kommenttiin vastataan. Rekisteröidy tai kirjaudu sisään.

Kommenttisi

1000 / 1000