Perussuomalaiset

Juha Vuorio

Ilmastonmuutos ja Lapin puuraja

11 kommenttia

tämä juttu koskee havaintojani puurajasta retkeillessäni Urho Kekkosen kansallispuistossa eli niin sanotussa Koilliskairassa. Olen parinkymmen vuoden aikana tehnyt havaintoja puurajan siirtymisestä paljakoilla, tässä parin pohjustuksen jälkeen havaintoni, ..

28.8.2019 IS julkaisi otsikon: Lapissa tehtiin kaikkien aikojen helle-ennätys – ”Taustalla näkyy ilmastonmuutoksen vaikutus” https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006219637.html

Mutta jos jutun sisällön tiedot ovat kohdillaan niin Lapissa on tehty vain tämän vuosituhannen elokuun lopun lämpöennätys, joka jäi vielä asteen kylmemmäksi kuin mitä on vuoden 1937 todellinen mittaushistorian ennätys, ..

Tämä vaikka jutun otsikossa kerrotaan, että kyseessä on kaikkien aikojen ennätys, lisäksi: ”taustalla näkyy ilmastonmuutoksen vaikutus”.

Siis kuuluisan maailmansotien välisen lämpökauden aikana saatiin Lapissa korkeampi lämpöennätys elokuun loppuun kuin mitä on sen jälkeen saatu nytkään. Viralliset ilmastonmuutosesitykset lähtevät lisäksi siitä, että napa-alueiden lähistöllä lämpötilat nousevat enemmän kuin alemmilla leveysasteilla. Ainakaan tämä tunnusluku ei nyt siltä näytä.

Hieman lisää aiheesta: sattui samoihin aikaan silmään myös vastaava juttu jostain Grönlannin osasta tai paikkakunnasta, sielläkin oli mitattu poikkeavan korkeita lukemia juuri tänä kesänä, jopa yli 20 astetta, jota jutussa hehkutettiin esimerkkinä ilmastonmuutoksesta, kun tuo ei ole normaalia. Toki tuo kuulostaakin korkealta vaikka en asiaa tunnekkaan,

jutusta kyllä sitten selvisi, että edellinen ennätys oli 1950-luvulta vain yhtä astetta vähemmän, ollen myös noin +20 astetta (tämän tarkempaa en muista), ..

Olen harrastanut patikointeja Lapissa 1980-luvun lopulta lähtien ja noin vuodesta 2000 lähtien tarkkailut vaelluksilla Koilliskairassa puurajan tuntumassa olevia mäntyjen taimikoita juuri tämä ilmaston lämpeneminen mielessä. En ole tietenkään mikään metsäammattilainen tai biologi, mutta mielestäni näkökykyni on kuitenkin ihan hyvä.

Työoletuksena on ollut, ainakin hyvien käpyvuosien myötä, että taimikot leviäisivät alueille, joissa ei ennestään ole (vanhempia) mäntyjä, jossain vaiheessa aloin yllättymään, kun sellaisia alueita ei kerta kaikkiaan ole löytynyt tähän päivään asti tuolta UKK-puistosta.

Taimikoita puurajan tuntumassa on näkynyt harvakseltaan, mutta ei kuvatulla tavalla. Taimilla tarkoitan tyypillisesti sanotaan suunnilleen 10 – 30 cm korkeita selvästi vasta joidenkin vuosien ikäisiä puita. Sanoisin asian jopa niin, että taimikot ovat harvinaisia puurajallakin, eli siellä missä ovat viimeiset isommat ja vanhemmat männyt.

Uskoakseni lämmetessä tarvitaan pitkä (10 vuotta?) lämmin kausi, että taimikoita alkaa näkyvästi ilmenemään puurajalla ja erityisesti sen yläpuolella, mutta jos lämpeneminen on ollut suurempaa kuin aikaisempina lämpiminä kausina, niin siihen olisi kyllä ollut aikaa.

Noiden alueiden ilmaston lämpenemisestä pitäisi kaiken järjen mukaan siis seurata, että männyntaimia olisi myös paikoissa, joissa ei ennestään ole (100 – 200 -vuotiaita tms) mäntyjä, sellaisia ei siis ole tullut vielä vastaan. Ehkä jonain päivänä tulee jos saa jatkettua tuolla patikointeja, ..

Voiko ilmiön puuttuminen johtua jostain muusta syystä, kuin siitä että nykyistä vastaavia lämpökausia on ollut ennenkin sanotaan nyt parin sadan vuoden aikana. Tuo olisi kuitenkin suoraviivaisin selitys, ..

jos joku tuntee asiaa enemmän, niin kuulisin mielelläni, ..

Tekstin aiheet:

Osallistu keskusteluun!


11 kommenttia
Clement Fraud
Utelias
#1

Tässä tutkimusta/kirja vuodelta 1953mm Suomi, Ruotsi, Islanti, Grönlanti, Glacier variations and climatic fluctuations

https://archive.org/details/glaciervariation00ahlm/page/n1

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Juha Vuorio Kaupunginvaltuutettu, DI
#2

kiitos linkistä #1,

osaisitko itse sanoa aiheesta mitään, kenties tuohon tutkimukseen pohjaten tai muuten, ..

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Clement Fraud
Utelias
#3

Climatic Fluctuations and Vegetation Growth in Northern Finland During 1890–1939 Ilmari Hustich (1911-1982)
https://www.nature.com/articles/160478a0

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
Tyytyväinen
#4

Niin näköjään saadaa asia näyttäämään , pikku asian poisjättämisellä , aivan toisenlaisena valitettavasti , Juha !? Hyvä että riittää kiinnostusta tutkimiseen/seuraamiseen !?! Tässä erittäin kierossa maailmassa !!!

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#5

Perihelikiertymässä 10 000 vuoden kuluttua talven pituus pohjoisella pallonpuoliskolla on pidempi, kuin tällä hetkellä. Olemme menossa tällä hetkellä puoliväliin pohjolan pitkien ja lyhyiden talvien välillä, eli kohden alkavaa jääkautta )Kplerin toisen lain mukaan). Toisesta näkökulmasta elämme nyt aikaa, jolloin talvi pohjoisella pallonpuoliskolla on lyhin perihelikierrossa. Kyseessä on siis yksinkertaistettuna vuoden aikojen pituuden muutokset, joka ei salli nykyistä pidempiä talvia. Lisäksi muita tekijöitä on eteläisen ja pohjoisen pallonpuoliskojen erilainen alusta ja albedo. Mannermaisen pohjolan albedo on heikompi (säteilyn heijastuminen vähäisempi), kuin merellinen etelä. Nykyisiin lämpötiloihin ei siis ihmisen toimin voi mitenkään vaikuttaa. Hiilidioksidin vaikutus tässä jättimäisessä systeemissä on lapsellisin mitä olen kuullut.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#6

Sen verran on lisättävä, perihelikiertymästä ei puhuta juuri sen vuoksi, että se selittää vuodenaikojen pituuden muutoksien todelliset syyt. Jokainen tajuissaan oleva ”tiedemies” ymmärtää asian, mutta kyse on siitä, että tukirahoilla maksetaan suut kiinni. Hiilidioksidi teoria on periaatteessa hieno yritys selittää kaikki, ja samalla saada siitä talouden moottori, mutta salat paljastuu aikanaan yhtä varmasti kuin Hitlerin juutalaisvihan ääri-ilmiöt.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#7

Hiilidioksidia muodostuu vaikka leipomisessa, jossa hiivasieni pilkkoo jauhetun viljansiemenet ihmiselle ravinteiseen muotoon. Viljansiemenet eivät sellaisenaan ravitse siis ihmistä. Leivottaessa tuo hiilidioksidin muodostuminen näkyy taikinan ”nousuna”, tai paremminkin turpoamisena. Hiilidioksidia muodostuu vaikka sieni-infektiossa, jossa hiilidioksidi jää kudoksiin ja aiheuttaa turpoamista. Ilman sienimikrobeja ei synny myöskään heinäkasveista märehtijän mahoissa sulavaan selluloosaa, kaikki sienimikirobien käsittely sekä pilkkoo ravinnonlähteitä ja tuottaa sekä hiilidioksidia että metaania, joka on välttämätöntä jotta heinäkasvit voidaan muokata ravinnoksi. Jotta ei jäisi epäselväksi, metaanin muodostumista on tapahtunut miljoonia vuosia, ja on välttämätöntä elämän ylläpitämisessä. Siperian metaanivarat ovat turvallisesti jopa 800 metrin syvyydellä veden paineen vankina, ei merkitystä pinnan metaaneihin, jossa metaania muodostuu miljoonista lähteistä elämän tuotoksena.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#9

Juuri näin, monet varsinkin nuorista ovat jättäneet maitotuotteet, mukamas ilmastosyistä, mutta vaikka hiivasienen aiheuttamat ongelmat hoidetaan kotihoidoissa maitohappobakteereiden avulla, piimää ta yogurdia jne. Hiivasienen poissa pitämiseen tarvitaan juuri näitä maitohappobakteereita.

Mutta asiaan, Lapin puuraja sahaa edestakaisin jääkausien rytmeissä. Prekessiossa akselin kallistuma kiertää rataansa, ja välillä Lapissa on keskieurooppalainen ilmasto, kun toisessa päässä päällä makaa kilpometrienn jäätiköt. Muita akselin kiertymässä aurinkoon nähden on vaikka Saharan siirtyessä päiväntasaajan pohjoispuolelle, kun Suomi seikkailee sen aikaisella napaseudulla. Kannattaa muistaa, päiväntasaaja on veteen piirretty viiva ja ihmisen tekemä kartta pitää auringon suhteen paikkansa vain tämän hetken, ja seuraavana hetkenä se on historiaa.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#8

Mielenkiintoista tämmöinen vuosia kestnänyt saman paikan kasvuston seuraaminen.
Toivottavasti on kertynyt kuvia samoista paikoista vuosien saatossa.
Jos kuvia on, niin niitä olisi mielenkiintoista nähdä.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Juha Vuorio Kaupunginvaltuutettu, DI
#10

mitään kuvasarjaa jostain tietystä kohtaa ei ole, mutta laitoin saman jutun toiseenkin blogi-paikkaan, jonne voi laittaa myös kuvia,

ensimmäisestä kuvasta näkyy hyvin tuo tyypillinen tilanne, jossa ylöspäin kuvattaessa viimeisten vanhempien puiden tienoilla ei näy mitään taimien tai nuorempien puiden tapaistakaan,

tosin nuo eivät edusta aivan vanhimpia känkkäröitä, vaan ovat pikemminkin keski-ikäisiä, mutta perusasetelma on silti juuri tuo tyypillinen, ..

Ilmastonmuutos ja Lapin puuraja

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#11

Maapallon suurin hiilinielu on ensisijaisesti vesi. Mantereiden sademäärä on luokkaa 1000 000 kuutiometriä sekunnissa, ja merialueilla luonnollisesti suurempi. Tuo mantereille satava vesi ottaa ilmakehästä hiiltä teoriassa noin 45,7 miljardia tonnia, ja ilman tätä kiertoa kasvikunta jäisi ilman hiiltänsä. Myös hiilidioksidin ominaispaino on ilmaa raskaampi, eli 1,98 kg/1000 litraa. Ilman vastaava on noin 1,247 kg/1000 litraa. Painavampana hiilidioksidi rajoittaa maaperän palamista, eli itse säätelee hiilen tasapainoa (palamista). Ihmisellä ei ole mitään tekemistä tuon säätelyn kanssa. Merivedestä kasvikunnan (levät) kautta laimentunut hiilidioksidi jää siis mereen, ja mahdollistaa veden haihtumista, eli vesimolekyyli ei sisällä hiilidioksidia. Ilmakehästä vedeksi tiivistynyt vesihöyry sen sijaan sieppaa hiilidioksidia, ja tuo sen sateiden mukana alas. Ilman sekä tulivuorten että eläinkunnan toimintaa ilmakehän hiilidioksidi jää liian alhaiseksi.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ota kantaa

Heräsikö ajatuksia? Ota kantaa. Muista kuitenkin, että lyhyet ja napakat kommentit menevät paremmin perille kuin polveileva tajunnanvirta. Pitäydy asiassa ja salli muille keskustelijoille mielipiteenvapaus. Tutustuthan pelisääntöihin.

Haluatko mielipiteellesi kasvot? Rekisteröityminen mahdollistaa keskustelun oikealla nimellä ja oikeilla kasvoilla. Rekisteröityneenä käyttäjänä saat myös automaattisen ilmoituksen aina, kun kirjoittamaasi kommenttiin vastataan. Rekisteröidy tai kirjaudu sisään.

Kommenttisi

1000 / 1000