Taloustieteen professori Matti Virén arvostelee kovin sanoin neljä vuotta toimineen hallituksen aikaansaannoksia. Hän on arvostellut hallituksen toimia usein aikaisrmminkin, mutta media vain ei tahdo kuulla.

Mikään hallitus Suomen historiassa ei ole velkaannuttanut Suomea yhtä rajusti kuin tämä viimeisin poliittinen tilkkutäkki, jossa ”hinnalla millä hyvänsä” pidettiin Sdp:n lisäksi nipussa ne puolueet, jotka viime vaaleissa saivat vähiten ääniä – eli joita ei äänestetty hallitukseen suomalaisten asioita hoitamaan.

Raha tuli seinästä?

Uutisia: Raha ei tule seinästä.

– Taloudellinen kasvu Suomessa on pysähtynyt lähes tykkänään, sanoo taloustieteen professori Matti Virén.

– Nyt täällä on menossa sama kuin Italiassa, sanoo hän.

– Silti hallituksen poliitikot eivät ole ymmärtäneet, että kasvu on pysähtynyt.

– Osa jopa kuvittelee inflaatiota kasvuksi.

Inflaatio ei merkitse kasvua vaan talouden hyytymistä. Se on kuin pilvet taivaalla ennen myrskyä. Inflaatio etenee ja pysähtyy – jos pysähtyy – vasta lamaan, kun raha ja tavarat lakkaavat liikkumasta.

Siihen hetkeen asti rahalla saa yhä vähemmän – ja kaikki muuttuu yhä kalliimmaksi.

Uutisia: Inflaatio on jo aluillaan, ja nyt korkoja nostamalla sitä yritetään hillitä. Korkojen nousun vaikutus alkaa tuntua arviolta kahden vuoden kuluttua. Tämä on yhdysvaltalaisen taloustieteilijä Milton Friedman arvio.

Korkojen nosto hidastaa inflaation leviämistä, mutta ei pysäytä sitä. Kasvuluvut ovat kääntyneet negatiivisiksi.

– Nyt tulee negatiivisia kasvulukuja, mutta täytyy muistaa, että suhdannevaihteluiden koko eli amplitudi on jatkossa aivan erilainen kuin vuosina 1950-2000, sanoo taloustieteen professori Matti Virén, joka toimii myös ajatuspaja Suomen Perustan hallituksen puheenjohtajana.

https://www.suomenperusta.fi/

– Todennäköisin skenaario on olematon kasvu, jossa BKT:n kasvunumerot ovat + / – desimaaleja nollan ympärillä. Velkaiset taloudet, korkeat kustannukset, heikko, jopa olematon kasvu; siinä talouspolitiikan painajainen, sanoo Virén.

– Euroopassa on vieläpä valtavia eroja maiden välillä.

Heikko signaali: Eilen kello 10.40 STT:n uutisten mukaan Finanssivalvonta on päättänyt asettaa luottolaitoksille vaatimuksen yhden prosentin järjestelmäriskipuskurista. Päätös kasvattaa pankkien pääomavaatimuksia. Tavoitteena on vahvistaa suomalaisen pankkisektorin riskinkantokykyä.

– Inflaatio ei enää hyödytä asuntovelallisia, kun vähennykset on poistettu ja asuntojen arvot laskevat. Vaikka asuntojen arvot laskevat – syrjäseudulla lähes ”romahtavat” – kiinteistöverotus kiristyy, koska verot on indeksoitu rakennuskustannuksiin, sanoo Virén.

Inflaation päättyminen lamaan mainittu

– Korkojen nousu ei suoranaisesti vaikuta inflaatioon – päinvastoin kuin poliitikot kuvittelevat, sanoo Virén.

– Korkojen nosto vain aiheuttaa laman, ison tai pienen, joka lopulta tappaa inflaation.

– Toki samaan tulokseen voitaisiin päästä kiristämällä finanssipolitiikkaa, mutta vastaan tulevat ”poliittiset reaaliteetit”, arvelee Virén.

– Ongelmana on, että kestää pitkään ennen kuin korkojen inflaatiota hidastavat vaikutukset alkavat näkyä, sillä inflaation tappaminen on vaikeaa.

– Muistan, kun Pentti Kouri joskus v. 1979 sanoi ”meille nuoremmille” kahvipöydässä, että ei siihen – senaikaiseen hirveään inflaation – auta kuin iso lama, kertoo Virén.

– Ja sellainenhan oli Yhdysvalloissa v.1980-1983, kertaa Virén.

– Sanotaan, että Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Paul Volcker tappoi inflaation, mutta todellisuudessa sen tappoi rahapolitiikan indusoima lama, sanoo hän. .

– Inflaatiota ei olisi pitänyt päästää valloilleen ja teeskennellä, että se se loppuu itsestään.

– Tässä on viestini kaikille ”elvyttäjille”: Inflaation tappaminen on tähtitieteellisen kallista!, sanoo Matti Virén.

Suurin haaste on julkisen sektorin XXXL-koko, vaikka Suomi on kokoa M tai S

Siitä rahasta, jonka jotenkin saamme vuosittain kasaan veroilla ja muilla maksuilla yhteiseen pottiin, menee 60 % sellaiselle tontille, jossa annettu panos ei tuota mitään mitä voisi myydä. Jäljelle jäävä 40 % kokee rahoittaa sekä oman tuottavan tonttinsa toimintaa että tätä toista.

– Ei tule mitään, sanoo taloustieteen professori Matti Virén.

Tuo 40 % tuottavan puolen toimijoista uupuu ennen pitkää taakkansa alle.

Kukaan ei tällä hetkellä kysy, että miten maksaja voi? Vain saajan tilanne kiinnostaa.

– Tuossa 60 %:n elättämisessä ei ole kyse vain ”julkisesta sektorista” kuten Tilastokeskus sen määrittelee vaan paljon laajemmasta kokonaisuudesta, sanoo Virén.

– Julkisen sektorin liepeillä Suomessa on paljon ”keräjäläisorganisaatioita” – yhdistyksia, ammattiliittoja, säätiöitä ynnä muita vastaavia, joista merkittävästä panoksesta huolimatta heruu vain pölyn verran hyvinvointia yhteiskunnalle. Mitään aitoa vapaaehtoista omaa rahoitusta ei ole ollut enää vuosiin, kaikki ovat vaan veronmaksajien kukkarolla.

– Vito Tanzilla ja Ludger Schuknechtilla on mainioa kirja, jossa he osoittavat, että julkisen sektorin kasvu lisäsi hyvinvointia ehkä jonnekin 1970-luvulle asti, mutta sen jälkeen on hyvin vaikea objektiivisista indikaattoreista kuten esimerkiksi lukutaito, kuolleisuus ja muut vastaavat nähdä mitään parannusta, vaikka julkiset menot/BKT -suhde on sen jälkeen kaksinkertaistunut, muistuttaa taloustieteen professori Matti Virén.

– Kirjassa on mainio kertomus 1800-luvun puolivälin Pariisista, kun julkiset menot/BKT = bruttoveroaste oli tuolloijn 10 %, mutta silloin jo toimivat koululaitos, järjestysvalta, terveydenhoito – toki omalla tasollaan.

– Pääosa Pariisin infrasta on tehty silloin, huomauttaa Virén ja jatkaa:

– Turun veroäyri oli 1900-luvun alussa 5 %, mutta kyllä silläkin tultiin toimeen, sanoo Virén.

– Suomessa on tuhansia sosiologeja; he voisivat selvittää, mitä me todella olemmae saaneet aikaan jättiläismäisellä julkisen sektorin kasvulla, muuta kuin leipäjonot.

Hirttäydytäänpä kaikki joukolla numeroihin

Energiadirektiivi ja vuoteen 2035 ulottuva päästövähennystavoite on täysin hatusta vedetty juttu. Joku on keksinyt nykäistä tavoitteeksi aikarajan ja siihen nyt kaikki joukolla yhdessä ripustaudutaan, vaikka aikaraja on järjetön mittari tässä asiassa.

– Poliitikot kilpailevat nyt luvuilla, sillä kuka uskaltaa esittää kunnianhimoisimman luvun milloin mistäkin, sanoo Matti Virén.

– Oppivelvolisuus 30 ikävuoteen asti, 10 000 tohtoria joka vuosi?!

– Nostetaan työllisyysaste 80 prosenttiin, ja kaikki ongelmat poistuvat kerralla?

– Suomi on markkinatalous, muistuttaa professori Virén.

– Ei työllisyysaste ole politiikkainstrumentti.

– Yhtä hyvin voidaan sanoa, että tavoitteena on Sveitsin elintaso tai Bangladeshin hintataso tai Madeiran ilmasto. Mutta mikään niistä ei ole hallituksen päätettävissä. Edes vaalivuonna.

Markkinataloudessa työllisyysastetta säätelee kysyntä ja tarjonta. Jos taloudessa on korkeasuhdanne ja yrityksillä menee kovaa, silloin niillä on tarjota töitä ja työllisyysaste nousee. Tempputyöllistäminen – tuo Marinin hallituksen mieletön tunti viikossa – on ihan oma juttunsa, joka ei tuota mitään.

– Valitettavasti ”rahaa seinästä” -poliitikot eivät ymmärrä mitään vientikaupasta vaan kuvittelevat, että metsäteollisuuden vienti voidaan korvata ilmaiseksi annettavalla koulutuspalvelusten viennillä, sanoo Virén.

– Ongelma on siinä, että viennin rakenne on viimeisten 15 vuoden aika rajusti heikentynyt eli vaihtosuhde laskenut.

– Suomesta on tullut raaka-aineiden viejä, hän sanoo.

Pelkästä raaka-aineesta ei voi saada yhtä korkeaa hintaa kuin tuotteesta, joka on jalostettu pidemmälle. Sellun hinta on alhaisempi kuin esimerksi muotilehtien kansissa käytettävän korkeakiiltoisen, ns. gloss-paperin, hinta.

– Hintakilpailukyky hieman parani Juha Sipilän (kesk) hallituksen aikana ja on nyt pysynyt kutakuinkin ennallaan, mutta ei se niin hyvä ole, että vienti olennaisesti kasvaisi.

Suomen pitäisi saada maahan tuotantoa, jota myydä ja viedä

– Siigen on vain yksi tie, ja se on veronkevennykset, toteaa Matti Virén.

– Julkisen sektorin ja sen liepeillä pyörivien rahareikäorganisaatioiden kokoa pitää pienentää; se on se avain siihen, että veroja – kaikkia veroja – voidaan keventää.

– Ei kukaan maratoonari lähde matkaan 55 kilon tiiliskivireppu selässä, havainnollistaa Virén yrittäjien tämänhetkistä verotaakkaa ja estettä talouden kohentumiselle.

EU pomppii Suomen siipien päällä

– EU:n kehitys tuntuu etenevän väärään suuntaan, sanoo Virén.

– Siksi minun mielestäni ei pitäisi sitoutua jäsenyyteen ”kävi miten tahansa” -tilanteessa.

– Superkiltin jäsenen osaksi ei tule muuta kuin maksaminen ja taas maksaminen, sanoo Virén suoraan.

– Viime kädessä pitää olla jokin uskottava uhka sille, että kävelemme ulos, sanoo Virén ja lisää:

– Sanon kuten Väinö Linnan teoksessa ”Tuntematon sotilas” sanotaan: ”Pohja se on miunkin säkissä”.

Ammattiyhdistysten rooli

Ammattiyhdistysliike, joka vaalikeskusteluissa vielä ehdittiin nostaa esiin, on Matti Virénin mielestä ”ihan ok”, kunhan toimii omillaan.

– Nythän valtio itse asiassa rahoittaa sitä, sanoo Virén.

– Kaikki tulot verolle ja ja verovähennykset pois, jatkaa Virén.

– Minusta laskentatoimen ja rahoituksen professori Timo Rothoviuksen veromalli olisi oiva tapa laajentaa veropohjaa ja laskea veroasteita, sanoo Virén.

– Pitäisi myös lopettaa työmarkkinoita koskevan lainsäädännön ulkoistaminen työmarkkinaosapuolille, sitä varten meillä on demokraattiset instituutiot.

Tulevaisuus?

Mitään ihmeellistä voittavaa konseptia ei Suomella eikä Euroopalla ole.

– Eurooppa on varmaan jo taputeltu, vaikka kuinka taputtelisi itseään selkään, sanoo Virén.

– Vihreä siirtymä vie loputkin mehut, hän toteaa.

– Amerikka voi ehkä ryhdistyä, jos republikaanit palaavat valtaan.

Yhdysvaltojen ja Euroopan rinnalla globaalilla pelikentällä on Aasia.

– Aasia tulee joka tapauksessa olemaan suurin kasvukeskus ainakin seuraavan 10 vuoden aikana, sanoo Virén.

– Toki riskinsä sielläkin on, muistuttaa Virén.

– En kuitenkaan olisi aivan varma esimerkiksi siitä, että kiinalainen yhteiskunta pysyy loputtomiin kasassa.

– Yhteisöllisyyden nykyisestä asteesta Kiinassa on vaikea sanoa mitään, kun eletään kommunistivaltiossa, pohtii Virén.

– Voi olla, että se on paljon luultua heikompi.

– Kiinan historia on ollut jatkuvaa sisällissotaa. Miksi se muuttuisi toiseksi?

Nyt nukkuvat hereille!

– Kovin tummanpuhuvia ovat näkymät. Mutta niin on vain, jos jatketaan entiseen malliin, sanoo taloustieteen professori Matti Virén.