Sannfinländarna eller Stefan & Staffans "sannfinnar"?
Kuuntelin tänään Fritt Fram -ohjelmaa radiosta. Siinä maailman hauskimmat ruotsinkieliset toimittajat Stefan Lindberg ja Staffan Bruun kävivät läpi politiikan ajankohtaisia asioita, ja soittelivat aiheisiin sopivia biisejä. Nauroin monta kertaa ääneen!
Viikko toisensa jälkeen nämä keittävät kokoon ajankohtaisen ja hauskan pläjäytyksen. Usein politiikasta, mutta myös muista ajankohtaisista aiheista.
He ovat tehneet sitä jo vuosikausia. He ovat virtuooseja.
Staffan Bruun on Hufvudstadsbladetin entinen, pitkäaikainen toimittaja, joka on kirjoittanut työstään myös mainion kirjan ”Mitt liv på HBL”
https://www.forlaget.com/bocker/mitt-liv-pa-hbl/
Mutta voi teitä pojat, kun rupesitte tänään lyhentelemään Perussuomalaisten ruotsinkielistä nimeä! Voi, voi siksi, että nyt joudun pitämään pienen luennon aiheesta.
Nyt on nimittäin niin, että Soc & Komin (Svenska social– och kommunalhögskolan) journalistiikan laitoksen opetuksen mukaan sana ”finländare” tarkoittaa ruotsinkielistä suomalaista eli suomenruotsalaista. Sana ”finne” puolestaan tarkoittaa suomenkielistä suomalaista, ja sanaan sisältyy alentuva sävy.
Kyllä, alentuva sävy.
Mutta mitään muuta sanaa ei suomenkielisestä suomalaisesta ole Svenskfinlandin sisällä käytettävissä kuin tämä ”finne”. Vaihtoehtoisia sanoja ei Svenskfinland tunne. Jos siis ei mennä haukkumanimiin, joita niitä onkin useampia.
Ruotsinkielisessä Suomessa eli Svenskfinlandissa suomenkielinen suomalainen voi normaalissa kielenkäytössä olla ruotsiksi vain en finne. (Suomenkielinen on toki finskspråkig.)
Mistä tiedän?
Olin paikalla, kun vasta opintonsa aloittanut opiskelija kysyi, että eikö suomenkielisistä suomalaisista todellakaan ole mitään muuta nimitystä, jota voisi käyttää?
– Ei ole, vastasi professori.
Muuta sanaa suomenkielisistä suomalaisista ei ruotsinkielisen Suomen sisällä ole. Ja alentuva asenne on siis sisäänkirjoitettu tähän sanaan ”en finne”.
Sana itsessään muodostaa siis luokittelevan käsitteen.
Siksi en ollut innoissani, kun Stefan ja Staffan muokkasivat puolueen ruotsinkielistä nimeä ikään kuin siihen suuntaan, että puolue olisi vain suomenkielisten suomalaisten puolue.
Se nimittäin ei pidä paikkaansa. Myös ruotsinkieliset suomalaiset ovat tervetulleita Perussuomalaisiin. Vaikka heti!
Välkomna alla finländare till Sannfinländarna!
Perussuomalaisten nimi on ruotsiksi Sannfinländarna, sillä myös ruotsinkieliset suomalaiset – finländare – ovat tervetulleita Perussuomalaisiin.
Perussuomalaiset ovat ennakoineet, että jossakin vaiheessa myös Svenskfinland joutuu heräämään niihin ongelmiin, joita haitallinen maahanmuutto aiheuttaa suomalaisille. Siksi puolueen nimi on Perussuomalaiset – Sannfinländarna. Ruotsinkieliset ovat tervetulleita puolueeseen muun muassa tiukentamaan Suomen maahanmuuttopolitiikkaa.
Tämä mainittu herääminen alkaa siellä missä ongelmat nousevat esiin nopeimmin. Kun paikkakunta on pieni, uutiset leviävät nopeasti. Kristiinankaupungissa kaikki tietävät kaiken noin kolmessa sekunnissa. Oulussa ongelmat nousevat näkyviin nopeammin kuin Helsingissä. Vaasassa huomataan sellainen muutos, jonka havaitsemiseen Turku ei herää vielä pitkään aikaan.
Vaasa ja Oulu ovat pienempiä kuin Turku ja Helsinki.
Viime aikoina on vaikuttanut siltä, että Oulu on jatkuvasti ikävissä, joukkoraiskauksiin liittyvissä otsikoissa.
Myös skene Vaasassa on muuttunut.
Pakko sanoa: se tihutyö, jonka maahanmuuttoministeri Astrid Thors (rkp) aikoinaan Suomessa aloitti, on paisunut tuhotyöksi.
Auttaminen on kaunista, mutta autetaan oikein!
Puoluejohtaja Anna-Maja Henrikssonin (rkp) kannattaisi nyt pysähtyä hetkeksi miettimään miksi agrologi, maanviljelijä Karl Åberg (rkp) keräsi ensikertalaisena Uudellamaalla lähes 1000 ääntä?
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, käynnisti Åberg jo seuraavana päivänä ukrainalaisten avustamisen. Maatilayrittäjä tiesi mitä tehdä!
Tiedän, että nuori Henrik Wikström keräsi noin 7 300 ääntä ja maanviljelijä Thomas Blomqvist yli 3 300 ääntä.
Kuitenkaan Blomqvist ei mennyt jatkoon, joten seuraavissa vaaleissa nämä yli 3 300 ääntä menevät jollekin toiselle – kenties kaksi napsua oikeammalle kuin minne Rlp:n nykyinen, vasemmalle viettävä linja näyttäisi olevan menossa.
Maatilayrittäjät ovat yrittäjiä, he osaavat laskea ja painivat työkseen kannattavuuslukujen kanssa. Maatilayrittäjät ajattelevat työssään jatkuvuutta. He myös kykenevät yhteistyöhön toisten kanssa. Korjuukausi on Suomessa lyhyt ja naapuriapu on silloin arvossaan.
Onko Rkp:llä varaa menettää maatilayrittäjät toisiin puolueisiin? Keskemmällä Suomea moni maatilayrittäjä on jo siirtynyt Keskustapuolueesta joko Perussuomalaisiin tai Kokoomukseen
Juristi ja ekonomi Joakim Strand (rkp) tuntee Vaasan
Tuskin on sattumaa, että vaasalainen kansanedustaja Joakim Strand (rkp) on tehnyt yhteistyötä paikallisten perussuomalaisten kanssa jo pitkään. Niin liike-elämässäkin tehdään; toimitaan yhdessä yhteisten päämäärien hyväksi.
Mukavat veikot Stefan ja Staffan eivät pohtineet syitä yhteistyöhön, sillä heistä oli hauskaa jo pelkkä ajatus siitä, että perussuomalaiset olisivat Strandin parhaita kavereita!
Mutta siis, joku syy siihen on, että Joakim Strand (rkp) sai viime vaaleissa 7 079 ääntä. Ja siihenkin on joku syy, että samasta vaalipiiristä Mauri Peltokangas (PS) sai 14 535 ääntä. Yhdessä nämä äänet ovat yli 20 000 ääntä.
Viime hallituskauden Joakim Strand toimi eduskunnassa tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajana. Ehkä hän muita ”leppäkerttuja” selkeämmin näkee millaiseksi Suomen tulevaisuus on muodostumassa ja miksi?
Stefan ja Staffan, kannattaa pyyhkiä pölyt kristallipallosta! Tulevaisuus on tulossa, ja voi olla, että jopa Svenskfinlandin yhteistyö Perussuomalaisten kanssa tiivistyy jatkossa.
Jään odottamaan kantaanne tähän Ahvenanmaata koskevaan kansalaisaloitteseen. Kuten ehkä tiedätte, kansanedustaja Teemu Keskisarja (PS) on sitä mieltä, että de-militarisoinnin sijaan Ahvenanmaa tulisi militarisoida!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/12007
PS. Ruotsinkielentaitoinen, Bildenberg-kokouksen kävijä ja talousmies Sixten Korkman on näköjään kutsuttu esiin pitämään mainospuheita sinipunahallituksen puolesta.
Säätiörahako hänet kutsui puhumaan? Ruotsinkieliset säätiöt – kuten toki muutkin säätiöt – toimivat verotuksen ulkopuolella. Niille myönnetty verovapaus on asia, johon tässä maassa harvoin edes keskustelun tasolla kajotaan.
Älkää menkö halpaan. Suomen Perusta -ajatuspajan taloustieteen professori Matti Virén on eri linjoilla kuin Korkman: talouskasvua ei ole näkyvissä.
YLE voisi edes kerran elämässään yrittää haastatella Viréniä. Tässä toimittajalle valmiiksi taustatiedot:
Tekstin aiheet: