Perussuomalaiset

Johanna Sirén-Kaplas

Onko siis "talouskasvu" joku nappi, jota voi painaa? ūüėÉ

Tosi ketter√§sti sana ”talouskasvu” luikahtelee hallituksen kommunistien suusta nyt vaalikeskusteluissa. Ihan kuin se olisi joku kiva ”talouskasvu” -nappi, jota jokainen voi halutessaan painaa.

Tyt√∂ilt√§ ja Matiakselta on unohtunut, ett√§ vain yritt√§minen yhdess√§ j√§rjellisen talouspolitiikan ja lains√§√§d√§nn√∂n kanssa luo Suomessa todellista talouskasvua. Talouskasvua eli sit√§ varallisuutta, jolla Suomea huolletaan, yll√§pidet√§√§n ja uudistetaan ‚Äď ilman velkaa!¬†

Nyt tätä kaikkea on tehty velkarahalla. Vuonna 2023 Suomen valtionvelka on yli 140 miljardia. Vielä 1980-luvulla se oli 3 miljardia. Suomen valtion vuosibudjetti pysytteli pitkään 50 miljardissa. Nyt velkarahalla tämä budjetti ylittyy reippaasti, ja Suomi velkaantuu. 

http://velkakello.fi/

Jo l√§hes maagisiin mittoihin ylt√§v√§ sana ”talouskasvu” on vastuuttomien puheissa kuin Helin√§-keiju, joka leijailee apuun pops! Nappia painamalla! Taikasanat sanomalla!¬†

Matias voisi joskus ihan vaikka kokeeksi jalkautua oikeisiin t√∂ihin johonkin yritykseen. Ty√∂kokemus voisi hiukan avartaa Sdp:n talousneron nykyisi√§, valitettavan yksipuolisia n√§k√∂aloja talouteen. Joku vientip√§√§llik√∂n homma vaikkapa p√∂rssiyhti√∂ Konecranesin leiviss√§ voisi kirkastaa, ett√§ ei se ”talouskasvu” nyt ihan yksi nappi pelk√§st√§√§n ole.

Mutta voi olla, ett√§ homma menisi jollekin kokeneemmalle. Suuryhti√∂iden organisaatiossa puikkoihin ei p√§√§stet√§ amat√∂√∂rej√§ ‚Äď koskaan. Ei ole varaa virheisiin. Matiaksen CV ei riitt√§isi tositoimiin.¬†

Sen sijaan 200 kansanedustajan eduskunnassa, ja etenkin hallituksessa, kaikennäköiset amatöörit saavat nykyisin vapaasti huseerata:

”Talouskasvu” -nappiin liittyv√§√§ h√∂p√∂tyst√§ on se, ett√§ yht√§√§lt√§ halutaan vainota ”rikkaita” (lue: keskituloiset) ja toisaalla voidaan h√§r√∂ill√§ liisoina, sannoina ja matiaksina hiilinielujen ihmemaassa tekem√§ss√§ taikoja ‚Äď ja kovasti pelastaa ”k√∂yhi√§” (lue: niit√§, jotka on kommunistien poliittisilla p√§√§t√∂ksill√§ tarkoituksella sys√§tty laidoille ‚Äď koska muuten ei riitt√§isi Sdp:lle eik√§ Vasemmistolle pelastettavaa eli √§√§nest√§ji√§).

Helmikuussa v.2023 palkka- ja palkkiotulot olivat Tilastokeskuksen mukaan seuraavat:

Alin 25 % ‚Äď> 2.207‚ā¨ tai v√§hemm√§n, nettopalkkana 1.860 ‚ā¨.

Mediaani ‚Äď> 3.076‚ā¨, nettopalkkana 2.350 ‚ā¨.

Ylin 25 % ‚Äď> 4.233‚ā¨ tai enemm√§n, nettopalkkana 2.970 ‚ā¨

Eli vain noin 1.100 ‚ā¨ erottaa alimman nelj√§nneksen ylimm√§st√§ nelj√§nneksest√§. Ett√§ ei t√§st√§ nyt kovin kannattaisi riehaantua.¬†

Kuunnellaanpa tämä Sari Essayahin (KD) järkevä kommentti vielä kertaalleen:

https://youtu.be/u3Nos_tputo

Lapsikullat, sanon nyt suoraan: te ette ymmärrä yrittämisestä yhtään mitään

Se, ett√§ joku Anna Kontula (vas) on kansanedustajan palkastaan onnistunut s√§√§st√§m√§√§n sen verran, ett√§ on saanut lainaa pankista ostaakseen asunnon, ja sitten toisen… ja sitten viel√§ yhden, ja vuokrannut n√§m√§ asunnot ”vuokraloordina” vasemmistokavereilleen, ei viel√§ tee Anna Kontulasta yritt√§j√§√§. Ei l√§hellek√§√§n. Ei h√§nell√§ ole mit√§√§n liikeideaa tai uutta luovaa liiketoimintasuunnitelmaa. H√§n ei ole ty√∂llist√§nyt ket√§√§n. H√§n ei maksa palkkaa ty√∂ntekij√§lle eik√§ ty√∂ntekij√§st√§ sivukuluja valtiolle. Verot verorahoista saamastaan palkastaan Anna Kontula toki maksaa ‚Äď takaisin siihen sanaan veropottiin, josta koko h√§nen palkkansa ja my√∂hemmin el√§kkeens√§ siis maksetaan.¬†

Veroeurot hyrräävät ympyrää. 

Anna Kontula ei tuota yht√§√§n uutta verotuloa valtion kassaan ‚Äď samat veroeurot vain py√∂riv√§t ympyr√§√§ paikasta toiseen.¬†

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/kansanedustaja-anna-kontula-on-julkikommunisti-joka-saa-lisatuloja-sijoitusasunnoistaan/626b42d1-4841-474f-a27a-820f71f6c7f8

Näin toimii koko julkinen sektori. Palkkatulot saadaan veropotista ja sitten sinne veroina palaa osaa palkkatulosta. Uutta rahaa karuselliin ei tule mistään julkiselta puolelta. 

Julkinen puoli ei tuota mitään mitä voisi myydä kenellekään, ja kaikki sen palkkatulot maksetaan verovaroista. 

Elinkeinoel√§m√§, yritt√§jyys, tuottaa tavaroita ja palveluita, joita voi myyd√§, ja joista voi saada voittoa. Elinkeinoel√§m√§n puolella palkat maksetaan rahoilla, jotka saadaan, kun tavaroita ja palveluita myyd√§√§n. Rahat yritykseen tulevat tavaroita ja palveluita ostavilta ‚Äď ja niist√§ maksavilta ‚Äď asiakkailta. Ei veropotista. Paitsi se raha, jolla valtio asiakkaana ostaa ‚Äď valtion virastojen ostokset maksetaan aina verovaroilla.¬†

TAI SITTEN: Kuten Jussi Halla-aho ma 17.4.kirjoittaa, asia voi toki olla nimenomaan Suomessa niinkin, että yksityisen puolen työnantajat painavat palkkoja alas säästääkseen omissa kuluissaan, ja työntekijä joutuu huonon palkan tai vähien työtuntien vuoksi kattamaan osan elinkustannuksistaan asumistuella ja/tai muilla tuila. 

Jussi Halla-aho: ”Olen kirjoittanut paljon siit√§ suomalaisen ’markkinatalosmallin’ erikoispiirteest√§, ett√§ valtio efektiivisesti maksaa yksityisen sektorin henkil√∂kustannuksia. T√§ll√§ viittaan siihen, ett√§ yksityisen sektorin ei tarvitse maksaa ty√∂st√§ palkkaa, jolla tulisi toimeen, koska valtio maksaa p√§√§lle asumis-, toimeentulo- ja muita tukia.”

Perustellusti voi kysy√§, ett√§ n√§ink√∂ osa yrityksist√§ ”ottaa takaisin” edes osan maksamistaan korkeista veroista?

Palkkatyöntekijän joutuminen Verohallinnon ja yrityksen välikädeksi on nöyryyttävää, kun välikäden asema pakottaa elämiseen osin tukien varassa. Työntekijä joutuu Kelan kiusattavaksi, vaikka tekee töitä. 

Yritystuet ja maataloustuet ovat sitten vielä oma lukunsa, enkä nyt tässä mene niihin. En myöskään valtion osaomistuksiin tai valtiojohtoiseen operointiin liike-elämässä. Yritetään päästä Kemiran ja Soneran yli, vaikka sen sanon, että kauppatieteilijöitä on eduskunnassa edelleen valitettavan vähän. 

Kirkastetaan iso kuva ensin

Jos t√§m√§ hallitus kokee hehkutella jollain √§lyvapaalla ”ty√∂llisyystavoitteiden t√§yttymisell√§”, niin en ihan ensimm√§isten joukossa alkaisi hurrata.¬†

Jos ensin luodaan sotku ‚Äď sanotaan nyt vaikka, ett√§ korotetaan s√§hk√∂n ja polttoaineen hintaa (vaikka ei oikeasti tarvitsisi) ja saatetaan osa ihmisist√§ isoilla s√§hk√∂- ja bensalaskuilla ahdinkoon ‚Äď ja sitten intopinke√§n√§ palkataan valtionhallintoon (Kelaan ja joka paikkaan) selvittelij√∂it√§ ja suunnittelijoita ja lis√§√§ puhelinvastaajia itseluotua sotkua selvitt√§m√§√§n, niin eih√§n t√§m√§ ole kuin verorahojen siirtely√§ paikasta toiseen! Yht√§√§n uutta ty√∂paikkaa, josta joku muu kuin veropotti (valtio) maksaisi palkan ei ole luotu.¬†

Ei valtionhallinnossa oleva luomalla luotu suojatyöpaikka ole mikään oikea työpaikka, jonka haltija maksaisi palkastaan aitoa verotuloa muualta kuin veropotista saaduilla rahoilla.

Mink√§√§nlaista ”talouskasvua” ei ole viel√§ tapahtunut, vaikka p√§√§ministeri reipastelee ulkomaita my√∂ten kertomassa, ett√§ me on saavutettu ne ty√∂llisyystavoitteet, jotka me asetettiin, ja juma me ollaan kovia!¬†

No ette ole. Lähinnä olette säälittäviä haihattelijoita, jotka olette sekä Kremlin että EU:n riemuksi velkaannuttaneet Suomen pahasti. Ja sairastuttaneet suomalaiset lapset ilmastoahdistukseen ja persuvihaan ja identiteettikatoon (olenko mää tyttö, poika, hiilinielu vai ilmastoriesa?). 

Velka on velkaa

Valtio rapautuu toimintakyvyttömäksi, jos lompakossa ei ole voimaa. Silloin muut tulevat kertomaan mitä haluavat velan vastineeksi. Esimerkki: Jos ei asuntovelallinen kykene maksamaan 800.000 euron kämppää Töölöstä, asuntolainan myöntänyt pankki ottaa asunnon haltuunsa.

Ei valtiontalous tämän kummempaa ole: velka on velkaa. Jos siitä ei suoriudu, loppuu laulu, lakritsi ja vappusataset siihen paikkaan. Näillä näkymin mahdollisuuksia suoriutua turbojättivelasta heikennetään hallituksen toimesta kaikin keinoin: rahaa työnnetään ahtopaineella Italiaan tai jonnekin, hiilinielunäkymää tuijotellaan kuin yökkö aurinkoa, vaikka tuijottelu on lähinnä kallis ja turha harrastus, ja päälle päätteeksi lyödään korvat täyteen vaikkua, että varmasti ei kuultaisi mitä kokeneemmat talousviisaat koettavat neuvoa. 

http://velkakello.fi/

Em√§valhe: ”Talouskasvu hoitaa velat ja niiden korot”

Väite muuttuu emävalheeksi, kun sen sanoo taho, joka kaikin keinoin kokee iskeä kapulaa talouskasvun rattaisiin.

Ei vuotava seula tai sammutettu nuotio kykene tuottamaan minkäänlaista kasvua.

Ei synny yritteliäisyyttä vaan masennusta. Ei synny työpaikkoja vaan työttömyyttä. Ei kerry uusia veropotteja vaan raha Suomesta pakenee ulkomaille. Maariskin hajauttaminen tarkoittaa sitä, että pöljäksi muuttuvaa toimintaympäristöä on entistä vaikeampi ennakoida, joten sen varaan voi laskea yhä vähemmän.

Kas, tulinko juuri kiteytt√§neeksi Sdp-vetoisen ”Sanna-Marinin-hallituksen” syvimm√§n olemuksen? Amat√∂√∂rien johdolla syntyy amat√∂√∂rien j√§lke√§.¬†

”Tukitaan vain porsaanreij√§t ja estet√§√§n aggressiivinen verosuunnittelu ja aletaan verottamaan listaamattomia”, huutaa kovalla √§√§nell√§ taho, jonka suurimmat saavutukset liike-el√§m√§ss√§ kulminoituvat deodorantin myyntiin.¬†

Onko tämä joku Twilight Zone vai Suomi epäuskottavuuden kliimaksissa? Mitä pahaa työpaikkoja luovat ja veropottiin kontribuutiona verotuloja kerryttävät listaamattomat (tai listatut) yritykset ovat tehneet? Mitä pahaa on tehnyt yrittäjä, joka jo nyt maksaa 60 % tuloistaan veroa? Olisiko parempi, että siitä yrittäjästä tulisi työtön? Loppuisi niidenkin veroeurojen maksaminen!

Pitääkö se yrittäjä nyt vain saada listityksi, koska se on ärsyttävä, koska se on uskaltanut yrittää ja ottanut riskejä, joiden suuruus on ollut enemmän kuin yksi vaivainen vappusatanen? 

Nyt uutisia kimittäville, puolihysteerisille tytöille:

Talouskasvulta viedään pohja, kun viimeinenkin motivaatio yrittämiseen upotetaan johonkin hiilinielun vahtaamiseen. 

Puhutaan kasvusta kuin se tulisi nappia painamalla samalla kun KURISTETAAN kasvuun tarvittavaa yrittämisen motivaatiota.

Bruttokansantuotteen kasvua hankitaan haihatteluna julkista puolta kasvattamalla ja unohdetaan, että julkisen puolen kasvattaminen vain lisää painetta korottaa veroja mikä puolestaan hankaloittaa yritysten toimintaa

Yritykselle ei jää varaa kasvuun tähtääviin investointeihin. Yrityksellä ei ole varaa palkata uusia työntekijöitä. Yrittäjältä menee terveys, kun homma ei toimi. Yritys lopettaa toimintansa ja yrittäjä vetäytyy Espanjaan. Tai johonkin korpeen kuivanmaan mökkiin? 

(T√§h√§n v√§liin kannattaa lukea Liisa Mariaporin kirjan ”Verottaja tappolinjalla”. Yritysten verotusmenettely√§ arvosteleva kirja kertoo esimerkkien kautta miten verottaja karuimmillaan on yrityksi√§ Suomessa kohdellut. Kirjan julkaisu yritettiin est√§√§. Kirjaa koskeva oikeustaistelu kesti 13 vuotta.)

Mitä tässä maassa oikein tapahtuu?

Venäläisille myydään maata Suomesta samalla, kun suomalaisille tehdään selväksi, että teidän nyt ei täällä kannata enää mitään omistaa. Ei maata, metsää eikä taloja.

Uskomattoman voitokas yht√§l√∂ ‚Äď kommunisteille. Ja mit√§h√§n t√§ll√§kin yht√§l√∂ll√§ voitetaan?

https://www.sttinfo.fi/tiedote/etla-taantuma-jaa-lievaksi-mutta-niin-jaa-sita-seuraava-kasvukin—nousukausi-jaa-kokematta?publisherId=3695&releaseId=69969888

Taloustieteen professori ja Suomen Perusta -ajatuspajan hallituksen puheenjohtaja Matti Vir√©n esitt√§√§ omana n√§kemyksen√§√§n, ett√§ Inflaatio ei ole viel√§ ohi. H√§n viittaa siihen, ett√§ Englannissakin mentiin yli 10 %, vaikka ”odotettiin” laskua.

Virén on sitä mieltä, että kestää aikansa, ennen kuin rahapolitiikan kiristys alkaa vaikuttaa. Hän arvelee, että taloustieteilijä Milton Friedmanin arvio pitkästä, kahden vuoden viiveistä voi hyvinkin toteutua.

Taloustieteen professori Matti Virén arvostelee kovin sanoin neljä vuotta toimineen hallituksen aikaansaannoksia. Hän on arvostellut hallituksen toimia usein aikaisemminkin, mutta media vain ei tahdo kuulla.

Mik√§√§n hallitus Suomen historiassa ei ole velkaannuttanut Suomea yht√§ rajusti kuin t√§m√§ viimeisin poliittinen tilkkut√§kki, jossa ‚ÄĚhinnalla mill√§ hyv√§ns√§‚ÄĚ pidettiin Sdp:n lis√§ksi nipussa ne puolueet, jotka viime vaaleissa saivat v√§hiten √§√§ni√§ ‚Äď eli ne, joita ei √§√§nestetty hallitukseen suomalaisten asioita hoitamaan.

Raha tuli seinästä?

Uutisia: Raha ei tule seinästä.

‚Äď Taloudellinen kasvu Suomessa on pys√§htynyt l√§hes tykk√§n√§√§n, sanoo taloustieteen professori Matti Vir√©n.

‚Äď Nyt t√§√§ll√§ on menossa sama kuin Italiassa, sanoo h√§n.

‚Äď Silti hallituksen poliitikot eiv√§t ole ymm√§rt√§neet, ett√§ kasvu on pys√§htynyt.

‚Äď Osa jopa kuvittelee inflaatiota kasvuksi.

Inflaatio ei merkitse kasvua vaan talouden hyytymist√§. Se on kuin pilvet taivaalla ennen myrsky√§. Inflaatio etenee ja pys√§htyy ‚Äď jos pys√§htyy ‚Äď vasta lamaan, kun raha ja tavarat lakkaavat liikkumasta.

Siihen hetkeen asti rahalla saa yh√§ v√§hemm√§n ‚Äď ja kaikki muuttuu yh√§ kalliimmaksi.

Uutisia: Inflaatio on jo aluillaan, ja nyt korkoja nostamalla sitä yritetään hillitä. Korkojen nousun vaikutus alkaa tuntua arviolta kahden vuoden kuluttua. Tämä on yhdysvaltalaisen taloustieteilijä Milton Friedman arvio.

Korkojen nosto hidastaa inflaation leviämistä, mutta ei pysäytä sitä. Kasvuluvut ovat kääntyneet negatiivisiksi.

‚Äď Nyt tulee negatiivisia kasvulukuja, mutta t√§ytyy muistaa, ett√§ suhdannevaihteluiden koko eli amplitudi on jatkossa aivan erilainen kuin vuosina 1950-2000, sanoo taloustieteen professori Matti Vir√©n, joka toimii my√∂s ajatuspaja Suomen Perustan hallituksen puheenjohtajana.

https://www.suomenperusta.fi/

‚Äď Todenn√§k√∂isin skenaario on olematon kasvu, jossa BKT:n kasvunumerot ovat + / ‚Äď desimaaleja nollan ymp√§rill√§. Velkaiset taloudet, korkeat kustannukset, heikko, jopa olematon kasvu; siin√§ talouspolitiikan painajainen, sanoo Vir√©n.

‚Äď Euroopassa on viel√§p√§ valtavia eroja maiden v√§lill√§.

Heikko signaali: Eilen kello 10.40 STT:n uutisten mukaan Finanssivalvonta on päättänyt asettaa luottolaitoksille vaatimuksen yhden prosentin järjestelmäriskipuskurista. Päätös kasvattaa pankkien pääomavaatimuksia. Tavoitteena on vahvistaa suomalaisen pankkisektorin riskinkantokykyä.

‚Äď Inflaatio ei en√§√§ hy√∂dyt√§ asuntovelallisia, kun v√§hennykset on poistettu ja asuntojen arvot laskevat. Vaikka asuntojen arvot laskevat ‚Äď syrj√§seudulla l√§hes ‚ÄĚromahtavat‚ÄĚ ‚Äď kiinteist√∂verotus kiristyy, koska verot on indeksoitu rakennuskustannuksiin, sanoo Vir√©n.

Inflaation päättyminen lamaan mainittu

‚Äď Korkojen nousu ei suoranaisesti vaikuta inflaatioon ‚Äď p√§invastoin kuin poliitikot kuvittelevat, sanoo Vir√©n.

‚Äď Korkojen nosto vain aiheuttaa laman, ison tai pienen, joka lopulta tappaa inflaation.

‚Äď Toki samaan tulokseen voitaisiin p√§√§st√§ kirist√§m√§ll√§ finanssipolitiikkaa, mutta vastaan tulevat ‚ÄĚpoliittiset reaaliteetit‚ÄĚ, arvelee Vir√©n.

‚Äď Ongelmana on, ett√§ kest√§√§ pitk√§√§n ennen kuin korkojen inflaatiota hidastavat vaikutukset alkavat n√§ky√§, sill√§ inflaation tappaminen on vaikeaa.

‚Äď Muistan, kun Pentti Kouri joskus v.1979 sanoi ‚ÄĚmeille nuoremmille‚ÄĚ kahvip√∂yd√§ss√§, ett√§ ei siihen ‚Äď senaikaiseen hirve√§√§n inflaation ‚Äď auta kuin iso lama, kertoo Vir√©n.

‚Äď Ja sellainenhan oli Yhdysvalloissa v.1980-1983, kertaa Vir√©n.

‚Äď Sanotaan, ett√§ Yhdysvaltain keskuspankin p√§√§johtaja Paul Volcker tappoi inflaation, mutta todellisuudessa sen tappoi rahapolitiikan indusoima lama, sanoo h√§n. .

‚Äď Inflaatiota ei olisi pit√§nyt p√§√§st√§√§ valloilleen ja teeskennell√§, ett√§ se se loppuu itsest√§√§n.

‚Äď T√§ss√§ on viestini kaikille ‚ÄĚelvytt√§jille‚ÄĚ: Inflaation tappaminen on t√§htitieteellisen kallista!, sanoo Matti Vir√©n.

Suurin haaste on julkisen sektorin XXXL-koko, vaikka Suomi on kokoa M tai S

Siitä rahasta, jonka jotenkin saamme vuosittain kasaan veroilla ja muilla maksuilla yhteiseen pottiin, menee 60 % sellaiselle tontille, jossa annettu panos ei tuota mitään mitä voisi myydä. Jäljelle jäävä 40 % kokee rahoittaa sekä oman tuottavan tonttinsa toimintaa että tätä toista.

‚Äď Ei tule mit√§√§n, sanoo taloustieteen professori Matti Vir√©n.

Tuo 40 % tuottavan puolen toimijoista uupuu ennen pitkää taakkansa alle.

Kukaan ei tällä hetkellä kysy, että miten maksaja voi? Vain saajan tilanne kiinnostaa.

‚Äď Tuossa 60 %:n el√§tt√§misess√§ ei ole kyse vain ‚ÄĚjulkisesta sektorista‚ÄĚ kuten Tilastokeskus sen m√§√§rittelee vaan paljon laajemmasta kokonaisuudesta, sanoo Vir√©n.

‚Äď Julkisen sektorin liepeill√§ Suomessa on paljon ‚ÄĚker√§j√§l√§isorganisaatioita‚ÄĚ ‚Äď yhdistyksia, ammattiliittoja, s√§√§ti√∂it√§ ynn√§ muita vastaavia, joista merkitt√§v√§st√§ panoksesta huolimatta heruu vain p√∂lyn verran hyvinvointia yhteiskunnalle. Mit√§√§n aitoa vapaaehtoista omaa rahoitusta ei ole ollut en√§√§ vuosiin, kaikki ovat vaan veronmaksajien kukkarolla.

‚Äď Vito Tanzilla ja Ludger Schuknechtilla on mainioa kirja, jossa he osoittavat, ett√§ julkisen sektorin kasvu lis√§si hyvinvointia ehk√§ jonnekin 1970-luvulle asti, mutta sen j√§lkeen on hyvin vaikea objektiivisista indikaattoreista kuten esimerkiksi lukutaito, kuolleisuus ja muut vastaavat n√§hd√§ mit√§√§n parannusta, vaikka julkiset menot/BKT -suhde on sen j√§lkeen kaksinkertaistunut, muistuttaa taloustieteen professori Matti Vir√©n.

‚Äď Kirjassa on mainio kertomus 1800-luvun puoliv√§lin Pariisista, kun julkiset menot/BKT = bruttoveroaste oli tuolloijn 10 %, mutta silloin jo toimivat koululaitos, j√§rjestysvalta, terveydenhoito ‚Äď toki omalla tasollaan.

‚Äď P√§√§osa Pariisin infrasta on tehty silloin, huomauttaa Vir√©n ja jatkaa:

‚Äď Turun vero√§yri oli 1900-luvun alussa 5 %, mutta kyll√§ sill√§kin tultiin toimeen.¬†

‚Äď Suomessa on tuhansia sosiologeja; he voisivat selvitt√§√§, mit√§ me todella olemmae saaneet aikaan j√§ttil√§ism√§isell√§ julkisen sektorin kasvulla, muuta kuin leip√§jonot, ehdottaa Vir√©n.¬†

Hirttäydytäänpä kaikki joukolla numeroihin

Energiadirektiivi ja vuoteen 2035 ulottuva päästövähennystavoite on täysin hatusta vedetty juttu. Joku on keksinyt nykäistä tavoitteeksi aikarajan ja siihen nyt kaikki joukolla yhdessä ripustaudutaan, vaikka aikaraja on järjetön mittari tässä asiassa.

‚Äď Poliitikot kilpailevat nyt luvuilla, sill√§ kuka uskaltaa esitt√§√§ kunnianhimoisimman luvun milloin mist√§kin, sanoo Matti Vir√©n.

‚Äď Oppivelvolisuus 30 ik√§vuoteen asti, 10 000 tohtoria joka vuosi?!

‚Äď Nostetaan ty√∂llisyysaste 80 prosenttiin, ja kaikki ongelmat poistuvat kerralla?

‚Äď Suomi on markkinatalous, muistuttaa professori Vir√©n.

‚Äď Ei ty√∂llisyysaste ole politiikkainstrumentti.

‚Äď Yht√§ hyvin voidaan sanoa, ett√§ tavoitteena on Sveitsin elintaso tai Bangladeshin hintataso tai Madeiran ilmasto. Mutta mik√§√§n niist√§ ei ole hallituksen p√§√§tett√§viss√§. Edes vaalivuonna.

Markkinataloudessa ty√∂llisyysastetta s√§√§telee kysynt√§ ja tarjonta. Jos taloudessa on korkeasuhdanne ja yrityksill√§ menee kovaa, silloin niill√§ on tarjota t√∂it√§ ja ty√∂llisyysaste nousee. Tempputy√∂llist√§minen ‚Äď tuo Marinin hallituksen mielet√∂n tunti viikossa ‚Äď on ihan oma juttunsa, joka ei tuota mit√§√§n.

‚Äď Valitettavasti ‚ÄĚrahaa sein√§st√§‚ÄĚ -poliitikot eiv√§t ymm√§rr√§ mit√§√§n vientikaupasta vaan kuvittelevat, ett√§ mets√§teollisuuden vienti voidaan korvata ilmaiseksi annettavalla koulutuspalvelusten viennill√§, sanoo Vir√©n.

‚Äď Ongelma on siin√§, ett√§ viennin rakenne on viimeisten 15 vuoden aika rajusti heikentynyt eli vaihtosuhde laskenut.

‚Äď Suomesta on tullut raaka-aineiden viej√§, h√§n sanoo.

Pelkästä raaka-aineesta ei voi saada yhtä korkeaa hintaa kuin tuotteesta, joka on jalostettu pidemmälle. Sellun hinta on alhaisempi kuin esimerksi muotilehtien kansissa käytettävän korkeakiiltoisen, ns. gloss-paperin, hinta.

‚Äď Hintakilpailukyky hieman parani Juha Sipil√§n (kesk) hallituksen aikana ja on nyt pysynyt kutakuinkin ennallaan, mutta ei se niin hyv√§ ole, ett√§ vienti olennaisesti kasvaisi.

Suomen pitäisi saada maahan tuotantoa, jota myydä ja viedä

‚Äď Siihen on vain yksi tie, ja se on veronkevennykset, toteaa Matti Vir√©n.

‚Äď Julkisen sektorin ja sen liepeill√§ py√∂rivien rahareik√§organisaatioiden kokoa pit√§√§ pienent√§√§; se on se avain siihen, ett√§ veroja ‚Äď kaikkia veroja ‚Äď voidaan kevent√§√§.

‚Äď Ei kukaan maratoonari l√§hde matkaan 55 kilon tiiliskivireppu sel√§ss√§, havainnollistaa Vir√©n yritt√§jien t√§m√§nhetkist√§ verotaakkaa ja estett√§ talouden kohentumiselle.

EU pomppii Suomen siipien päällä

‚Äď EU:n kehitys tuntuu etenev√§n v√§√§r√§√§n suuntaan, sanoo Vir√©n.

‚Äď Siksi minun mielest√§ni ei pit√§isi sitoutua j√§senyyteen ‚ÄĚk√§vi miten tahansa‚ÄĚ -tilanteessa.

‚Äď Superkiltin j√§senen osaksi ei tule muuta kuin maksaminen ja taas maksaminen, sanoo Vir√©n suoraan.

‚Äď Viime k√§dess√§ pit√§√§ olla jokin uskottava uhka sille, ett√§ k√§velemme ulos, sanoo Vir√©n ja lis√§√§:

‚Äď Sanon kuten V√§in√∂ Linnan teoksessa ”Tuntematon sotilas” sanotaan: ‚ÄĚPohja se on miunkin s√§kiss√§‚ÄĚ.

Ammattiyhdistysten rooli

Ammattiyhdistysliike, joka vaalikeskusteluissa viel√§ ehdittiin nostaa esiin, on Matti Vir√©nin mielest√§ ‚ÄĚihan ok‚ÄĚ, kunhan toimii omillaan.

‚Äď Nyth√§n valtio itse asiassa rahoittaa sit√§, sanoo Vir√©n.

‚Äď Kaikki tulot verolle ja ja verov√§hennykset pois, jatkaa Vir√©n.

‚Äď Minusta laskentatoimen ja rahoituksen professori Timo Rothoviuksen veromalli olisi oiva tapa laajentaa veropohjaa ja laskea veroasteita, sanoo Vir√©n.

‚Äď Pit√§isi my√∂s lopettaa ty√∂markkinoita koskevan lains√§√§d√§nn√∂n ulkoistaminen ty√∂markkinaosapuolille, sit√§ varten meill√§ on demokraattiset instituutiot.

Tulevaisuus?

Mitään ihmeellistä voittavaa konseptia ei Suomella eikä Euroopalla ole.

‚Äď Eurooppa on varmaan jo taputeltu, vaikka kuinka taputtelisi itse√§√§n selk√§√§n, sanoo Vir√©n.

‚Äď Vihre√§ siirtym√§ vie loputkin mehut, h√§n toteaa.

‚Äď Kovin tummanpuhuvia ovat n√§kym√§t. Mutta niin on vain, jos jatketaan entiseen malliin, sanoo taloustieteen professori Matti Vir√©n.