Perussuomalaiset

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

5 kommenttia

27.4.2018 arkistoista

Oppositiopuolueista SDP, Perussuomalaiset, Vihreät ja Vasemmistoliitto on jättänyt välikysymyksen hallituksen suunnitelmiin muuttaa muun muassa työsopimuslakia rankalla kädellä.

Yksi puhututtavimmista muutosesityksistä on alle 30-vuotiaiden määräaikaisuuden perusteen poistaminen. Kummastelu on hyvin ymmärrettävää, kun perusteet on heikot. On omituista työsopimuslaille, tai perustuslaille, että alle 30-vuotiaat voidaan asettaa näin eri asemaan ikänsä perusteella. Se sotii sitä ajatusta vastaan, että työelämässä kohdeltaisiin yhdenvertaisesti iästä riippumatta.

Eräs yrittäjäystäväni sanoi tästä keskusteltaessa, että hauskinta tässä onkin se, että yksityinen yrittäjä löytää kyllä lähestulkoon milloin vain syyn määräaikaisuudelle. Syytä nimittäin ei ole rajoitettu muuten kuin siten, että pitää olla perusteltu syy. Perusteltu syy on missä vain pienessä yrityksessä siis aika yksinkertaista löytää – julkisella sektorilla se ei ole yhtä helppoa.

Kun tämä ei tunnu olevan yrittäjille ongelma, miksi hallitus haluaa helpottaa yrittäjiä ratkaisuilla ongelmaan, jota ei ole olemassa?

Tällä hetkellä perusteettoman määräaikaisen työsuhteen voi solmia 12 kuukautta työttömänä olevan kanssa. Määräaika halutaan muuttaa 3 kuukauden mittaiseksi, joka on niin lyhyt aika, että lähestulkoon kehen vaan, alle 30-vuotiaaseen, voitaisiin tätä soveltaa. Jos mietitään ydinkysymystä siitä, että miksi tälläisiä lakeja ylipäätään työmarkkinoille tehdään, voidaan olla yhtämielisiä siitä, että sillä pyritään työllistämään. Perustavanlaatuinen ongelma vaan on siinä, että sillä pyritään työllistämään vain jokin tietty ryhmä, ei luomaan työpaikkoja.

Työllisyys on kääntynyt kasvuun ja nyt jos koskaan, on oikea hetki buustata sitä lisää. Kun yrityksillä pyyhkii hyvin, kyllä niitä työpaikkoja syntyy. Tälläisten näpertelyjen sijaan hallitus voisikin keskittyä todelliseen tekemiseen. Yhteisöjä ja yksityishenkilöitä tulee kannustaa kuluttamiseen ja työvoiman lisäämisestä tulee tehdä kannattavaa taloudellisemmin keinoin lisäämällä vähennysoikeuksia työnantajille ja poistamalla byrokratiaa. Pienyrittäjyydestä tulee tehdä entistäkin helpompaa.

Kuulin jokin aika sitten, että eräs mainostoimisto palkkasi henkilöstölleen kokin. Kokki palkattiin tekemään ruuat, jotta työyhteisö olisi viihtyisämpi. Se, mikä yrittäjälle tuli yllätyksenä, oli että hänen piti pidättää vielä kaikilta työpaikallaan syöviltä työntekijöiltä ateriaedun verotusarvo palkasta. 

Kerrataan. 

Yrittäjä palkkaa henkilöstöä. Palkkaa yhden henkilön lisää. Maksaa henkilöstöstä ja nyt vielä uuden henkilön, kokin, palkasta veroja. Kuten myös työntekijät maksavat palkoistaan. Tämä ei kuitenkaan ole tarpeeksi, vaan verottajalle pitää vielä tilittää työntekijöiden aterioistakin.

Mitä opimme? Voi tulla kalliiksi yrittää tehdä työpaikasta viihtyisä.

Osallistu keskusteluun!


5 kommenttia
Nimetön
Utelias
#1

Hallitus sitä ja hallitus tätä. Missä on pihvi? Meillä olisi avoimia työpaikkoja, mutta ne ja työttömät eivät kohtaa. Syyksi sanotaan jäykät työmarkkinat. Niillä tietysti tarkoitetaan ihmisten ”jäykkyyttä”. Kysyä sopii: Vain ihmisetkö ovat ”jäykkiä”?
Edistämmekö itse tätä jäykkyyttä? Satsaamme valtavia summia keskittääksemme toimintoja, niin yritysten kuin Valtion ja kuntien toimesta. Sadan kilometrin päässä oleva valmis infrastruktuuri (tarkoittaa kai toimintaolosuhteita) ei kelpaa, vaan uutta pitää rakentaa, pääosin velaksi.
Velaksi tai ei, se on johtanut keskittymissä mm. asumiskustannusten rajuun nousuun. Sitä sitten koko kansa makselee Kelan räjähteinen asumistukien myötä.
Lisäksi näiden alueiden ns. ”työpaikat” ovat joko verovaroin ylläpidettyjä tai niiden palkkataso vaatii lisäksi toimeentulotukien kaltaisia avustuksia.
Kysymys kuuluukin: Grynderit ja rakennusliikkeetkö tätä maata johtaa?

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

vaikea yhtälö
#2

Työnantajien pitäisi kouluttaa itselleen henkilökuntaa tarjolla olevista työttömistä sopivimmat koulutukseen valiten.

Menneinä vuosina oli ihan tavallista, että työnantaja järjesti työpaikkakoulutusta. Oppisopimuskoulutus oli myös arvossaan.

Nykyään työnantajat vaativat valmiiksi koulutettuja työntekijöitä.
Työnantajat eivät halua maksaa työntekijöiden koulutuksesta, vaikka se olisi pitemmän päälle työnantajille eduksi, että heillä olisi työpaikalle sopivat työntekijät.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

#5

On harvoja työtehtäviä, joissa työantajan ei tarvitse kouluttaa uutta työntekijää laisinkaan. Vaatimus koulutetusta työntekijästä tarkoittaa oikeasti sitä, että se peruskoulutus on hoidettu. Näin saadaan pohja työssä oppimiselle. Käytännön työelämä on lähes koko ajan oppimista. On vanhanaikainen ajatus, että hankitaan jokin ammatti ja sillä sitten pärjätään eläkeikään saakka.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

#3

Yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kohtelu työelämässä on hyvä tavoite. Sitä on myös helppo toistaa ja vaatia. Joskus on hyvä pysähtyä miettimään asiaa myös toisin päin. Jos jokaisen työntekijän kontribuutio työhön ja yrityksen tulokseen olisi standardi, olisi helppoa elää täysin yhdenvertaisessa työyhteisössä. Tällä en tietenkän tarkoita, että ketään saisi kohdella epäasiallisesti. Kunhan heitin avaamaan ajattelua.

Tekemätöntä työtä on yrityksissä paljon. Tilanne on kuitenkin se, että sitä tekemään ei usein uskalla tai kannata palkata ketään. Tämä korostuu varsinkin pienyrityksissä, joissa yksikin virheellinen rekrytointi voi olla yritykselle jopa kohtalokas. Lisäksi pienyrittäjillä ei ole omaa henkilöstöhallinnon ammattilaista selvittämässä jumittuneita tilanteita.

Tuo esimerkki mainostoimistosta on itse asiassa hyvä esimerkki. Pienyrittäjä ei ymmärrä siis senkään vertaa, että luontaiseduista maksetaan veroa. Tosin kyllä 99% yrittäjistä tämän yleensä tajuaa.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

#4

Yhdenvertaisuuden pitää koskea myös työnantajia, ainakin silloin kun he toimivat omalla nimellä ja oma varallisuus on toiminnan vakuutena.

Ei pidä asettaa eri arvoiseen asemaan työnantajaa, joka irtisanoo työntekijänsä mielivaltaan perustuen verrattuna siihen, joka noudattaa pilkun päälle kaikkia pykäliä ja jonka työntekijät nostavat viimeisen palkkansa palkkaturvasta.

Työntekijällä pitää olla oikeus irtisanoutua työstään mielivaltaisin perustein ja hakeutua sellaisen työnantajan palvelukseen, jonka toimintamalli miellyttää eniten.

Työmarkkinat kehittyvät parhaiten vain, jos sekä työnantaja, että työntekijä voivat vapaasti käyttää mielivaltaa työsuhteen ehdoissa. Helposti ajatellaan, että ilmaisia lounaita kannattaa tarjota työntekijöille, koska heillä on enemmän ääniä vaaleissa, mutta työnantajatoiminnan supistaminen tämän saavuttamiseksi johtaa vain entistä pidempiin jonoihin työvoimatoimistoissa.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ota kantaa

Heräsikö ajatuksia? Ota kantaa. Muista kuitenkin, että lyhyet ja napakat kommentit menevät paremmin perille kuin polveileva tajunnanvirta. Pitäydy asiassa ja salli muille keskustelijoille mielipiteenvapaus. Tutustuthan pelisääntöihin.

Haluatko mielipiteellesi kasvot? Rekisteröityminen mahdollistaa keskustelun oikealla nimellä ja oikeilla kasvoilla. Rekisteröityneenä käyttäjänä saat myös automaattisen ilmoituksen aina, kun kirjoittamaasi kommenttiin vastataan. Rekisteröidy tai kirjaudu sisään.

Kommenttisi

1000 / 1000