Antti Rinne (sd.) sai päätökseen ensimmäisen budjettiriihensä etuajassa.
Riiheen oli alun perin varattu tiistai ja keskiviikko, mutta hallitus kertoi päätöksistään jo tiistai-iltana.
Syyn tähän kiireeseen voi päätellä siitä, että Rinne tiedotti tapaavansa tänään Ranskan presidentti Emmanuel Macronin.
Budjetti on siis alijäämäinen noin 2 miljardia. Vuoden 2020 budjettiesityksen loppusumma on 57,6 miljardia euroa.
Reilussa kymmenessä vuodessa valtionvelan määrä on kaksinkertaistunut vuoden 2008 noin 54,4 miljardista eurosta vuoden 2018 noin 105 miljardiin euroon – ja lisää tulee.
Hallitusohjelman mukaiset pysyvät toimet lisäävät valtion menoja noin 1,1 miljardilla eurolla vuonna 2020.
Muutamia huomioita (Ylen uutisista):
– Luonnonsuojelu ja kehitysyhteistyö saavat molemmat 100 miljoonan euron lisäpanostukset, poliisien määrää lisätään 7 500 henkilöön vuoteen 2022 mennessä.
– Perusturvan korotuksiin varataan 40 miljoonaa euroa ja aktiivimallin leikkuri puretaan.
– Koulutukseen ja osaamiseen investoidaan ensi vuonna yhteensä 256 miljoonaa euroa.
– Yliopistojen perusrahoitusta korotetaan 40 miljoonalla eurolla ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 20 miljoonalla eurolla.
– Hoitajamitoitukseen on varattu noin 150 miljoonaa euroa kokonaisuudessaan.
– Hoitotakuun toteuttamiseen ensi vuodelle on varattu 60 miljoonaa euroa. Hoitotakuun parantamiseen on varattu 160 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022 ja 50 miljoonaa euroa vuodesta 2023 lukien pysyvästi peruspalveluiden valtionosuuksiin.
– Yritystuista hallitus leikkaa asteittain 120 miljoonaa euroa ja lisää leikattavaa yritetään vielä etsiä.
– Tupakan ja polttoaineiden verotusta kiristetään siten, että bensiinin ja dieselin litrahinta nousee 6,5 senttiä ja tupakka-askin hinta 45 senttiä.
– Tulevaisuusinvestointeihin kohdennetaan tässä vaiheessa yhteensä noin 1,37 miljardin euron rahoitus. Nyt päätetyistä tulevaisuusinvestoinneista noin 750 miljoonaa euroa ajoittuu vuodelle 2020.
– Kertaluonteiset investointimenot rahoitetaan pääosin valtion omaisuustuloilla, joista päätetään myöhemmin.

Lainaus YLE:
”Suurimman oppositiopuolueen perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho pitää valtion omaisuuden myyntiä vastuuttomana. Hänen mukaansa budjettiehdotus on tehty epärealististen ennusteiden pohjalta.
– Hallituksen käsitys julkisen talouden pidosta on alusta asti nojannut epärealistisiin ennusteisiin. Sekä Lintilä että pääministeri Rinne viittasivat puheissaan moneen kertaan globaalin talouden synkkeneviin näkymiin, mutta kyllähän nämä olivat tiedossa jo ennen vaaleja, Halla-aho sanoo.
Halla-aho kritisoi myös työllisyyden tukitoimia.
– Työministeri Harakan työllisyysreseptit vaikuttivat aika sosialistisilta. Niissä valtiolla oli hyvin keskeinen rooli esimerkiksi palkkatuen muodossa. Ilmeisesti hallitus aikoo lisätä halpatyövoiman maahantuontia puhkomalla lisää reikiä saatavuusharkintaan.
Positiivisena puolena Halla-aho nostaa esiin 200 miljoonan euron tuloveron kevennyksen pieni- ja keskituloisille, joskin toteaa, että polttoaineveron korotukset vesittävät hyödyn.
Halla-aho nostaa esiin myös sen, että pelkkä työllisyysasteen tuijottaminen ei kerro koko totuutta.
– Työllisyysasteen nousu on tärkeä asia, mutta se ei ole ainoa relevantti mittari. Paljon tärkeämpää on, tulevatko ihmiset toimeen sillä palkalla, jota he työstään saavat. Kun työlliseksi lasketaan henkilö, joka tekee muutaman tunnin viikossa töitä, on selvää, että hänen toimeentulonsa perustuu pääasiassa erilaisiin tukiin ja tulonsiirtoihin. Se on julkisen talouden kannalta huono asia.”.

Pidän budjettia tilkkutäkkinä, mutta suurin isku kohdistuu bensaan ja tupakkaan – ne kallistuvat. Eikä tulopuolelle näy kompensaatiota. Inflaatio kiihtyy muutenkin. Velkainen budjetti ei sinällään ole hyvä kehitys varsinkin, kun tulopuolella on valtion omaisuuden myyntiä ja sijoittamista tulevaisuusinvestointeihin, joita ei ole määritelty.