Perussuomalaiset

Jarmo Keto

Guggenheim on Helsingin monorail

Guggenheim-peto se vain nousee haudasta kerta toisensa jälkeen. Tämän viikon keskiviikkona kaupunginvaltuusto saa päätettäväkseen sopimuksen museon perustamisesta ja siihen liittyvästä yhteistyöstä.

Aivan Kauppatorin kupeeseen vuonna 2021 ovensa avanneva Guggenheim-museo on suurten tunteiden hanke. Se erottuu poliittisessa mielessä kirkkaana esimerkkitähtenä eliitin ja sivistymättömän kaupunkilaisen ristiriidasta. Vasemmalla kädellä Helsinki supistaa kouluverkkoaan ja lopettaa työväenopiston taideopetuksen – kun se oikealla kädellä samanaikaisesti syöttää amerikkalaisen museon rakentamiseen ilmaisen tontin, 80 miljoonaa euroa ja 35,5 miljoonan euron lainantakauksen.

Kaupunkilaisten asenneilmapiirin korjaamiseksi käynnistettiin tällä viikolla julistekampanja, joka ottaa tämän räikeän vastakkainasettelun kultakehyksiin ja oikein huutamalla huutaa sen maailmalle. Kampanjan viesti on yksinkertaisuudessaan se, että museo on parempi kuin parkkipaikka – niin kuin taidetta ymmärtämätön kaupunkilainen todella saattaisi kuvitella, että jos tätä tonttia ei luovuteta ilmaiseksi museon käyttöön, siihen jää ikuisiksi ajoiksi vain parkkipaikka.

Vertailu suurmoskeijan ja Guggenheimin välillä olisi ollut viestiltään yhtä älykäs, mutta uponnut kohdeyleisöön paremmin.

Tietenkään hankkeen kysymyksenasettelu ei ole parkkipaikassa vaan rahallisissa kysymyksissä. Siinä, että museohankkeen arviot pytingin kannattavuudesta ja kustannuksista ovat kovin epärealistisia. Tavoitteena on saavuttaa 500 000 lippunsa maksanutta kävijää ja tehdä jopa oheistuotekaupalla tuotoja 0,8 miljoonan euron arvosta joka vuosi. Tuo summa vastaa 40 000 kappaletta kahdenkympin Guggenheim-lippalakkeja joka vuosi, eli myymistä riittää.

Edelleen tavoitellaan rakennettavan rakennus, joka on arkkitehtuuriltaan niin hieno, että se Bilbaon museon tavoin houkuttaa turistit luokseen jo pelkällä henkeäsalpaavuudellaan. Tähän tarkoitukseen on varattu 130 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi eduskunnan peruskorjaus tulee maksamaan yli 300 miljoonaa. Voimme vain arvailla, mitä tuolle 130 miljoonan kustannusarviolle matkan aikana tapahtuu.

Tällä kaikella ei tietenkään olisi mitään väliä, jos Helsingin tuki hankkeelle olisi kertaluontoinen ja riskin epäonnistumisesta kantaisi markkinatoimija. Museohanke antaakin ymmärtää, että museo olisi itsenäinen toimijansa, joka on käärinyt kylkeensä mittavan tukun yksityistä rahaa. Tähän yksityiseen rahaan kuitenkin on laskettu myös kaupungin takaama laina, valtiolta saatava museotuki sekä valtionyhtiöiden rahat.

Kun jokin hankkeessa menee pieleen – oletettavasti jo rakennusvaiheessa – kaikkoavat kaverit pöydän äärestä ja maksumiehen paikalle jää lopulta vain yksi taho – Helsinki.

Guggenheim on Simpsoneista tuttu

Tämän hankkeen seuraaminen on palauttanut lapsuudessa näkemäni Simpsonit-sarjan jakson. Jaksossa Marge vs the Monorail kaupunki innostuu huippujännittävästä yksiraiteisesta, jonka odotetaan nostavan Springfieldin ydinvoimapitäjä maailmankartalle. Tulokset ovat onnettomia ja lopulta käy ilmi, että monia muita kaupunkeja on huijattu samaan suuruudenhulluuteen.

Vaikka Guggenheim tuskin räjäyttää ketään hengiltä, tapa toimia on hyvin samankaltainen tuon Simpsoneiden monorailin kanssa: museo sijoittaa miljoonan-kaksi useisiin viestintätoimistoihin eri kaupungeissa, ja toivoo, että josko juuri tämä kaupunki tuntisi itsensä ainutlaatuiseksi ja etuoikeutetuksi tarttumaan tähän ainutlaatuiseen tarjoukseen. Vastaavan tarjouksen sai ennen meitä Vilna, jossa hanke kaatui korruptioskandaaliin. Kaatuneita hankkeita on lukuisia, suljettuja museoitakin yhtä monta kuin avoinna olevia.

Oikeastaan kaikessa hankkeeseen liittyvässä viestinnässä yritetään tehokkaasti kääntää huomio pois siitä, että hanke on rahallisesti älytön. Se on vastavoima Trumpille ja Soinille, se on ”psykologisesti todistus seuraavalle sukupolvelle, että uskomme yhdessä valoisaan tulevaisuuteen”.

Tietyllä tavalla täytyy tietysti ihailla, että hanke on päässyt edes tähän saakka – onhan museon ansaintamalli kuitenkin pohjimmiltaan se, että kaupunki rakentaa itse omilla rahoillaan itselleen museon ja kantaa riskit sen kannattavuudesta – ja maksaa tästä ilosta lisenssimaksua Yhdysvaltoihin.

Tämä on aivan niin kuin monorailia myytäisiin, ja hyvin tämä on myyty.

Tekstin aiheet:

Osallistu keskusteluun!


6 kommenttia
pysytäänpäs todessa
#1

Nyt tuli hieman manipulointia, jota itse vastustat 🙂

kahden erillisen jutun yhdistäminen ja vääristelty lainaus :
… Se on vastavoima Trumpille ja Soinille, se on ”psykologisesti todistus seuraavalle sukupolvelle, että uskomme yhdessä valoisaan tulevaisuuteen”.

Todellisuudessa siis Soinista ei puhuttu mitään ja näiden kahden artikkelin yhdistäminen kuin yhdeksi ajatukseksi on hyvin kyseenalaista.

Voisiko siis sanoa : Oikeastaan kaikessa hanketta vastustavassa viestinnässä yritetään tehokkaasti kääntää huomio pois siitä, että hankkeella on vahva kannatus liike-elämän puolelta. Siis heiltä, jotka näkevät sen mukanaan tuomat hyödyt muulle elinkeinoelämälle Helsingissä.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

#5

Kommenttini ei ole tältä osin väärä.

Huomioni Vapaavuoren sanomisista ei ole suora lainaus. Armstrongin lainaus sen sijaan on.

Vapaavuori sanoo: ”Olemmeko sitä mieltä, että yksi espoolainen populisti päättää meidän puolesta, mitä tänne rakennetaan?”

Mielestäni tässä viitataan Soiniin ja annetaan ymmärtää, että nyt kun kannatat Guggenheimia, niin samalla näytät yhdelle espoolaiselle populistille närhen munat.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Olkoon siis niin
#6

Mielipiteesi on siis tulkintaa ja arvauksia. Se on sinänsä kumma miten mielellään Espoolaiset haittaavat Helsingin rakentamista kuten vaikkapa muutamalla vuodella Kalasataman aluettta ja nyt Etelä Satamaa.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Onko järkee vai ei
Hämmentynyt
#2

Puheet yksityisten tahojen mittavasta rahoituksesta fukkenheimille paljastuvat arveltuakin härskimmäksi vedätykseksi kun asioita selvitellään.
Säätiöiden sijoituksia ym. jotka paljastuvatkin korkeakorkoisiksi lainoiksi tai ovat lehmänkauppoja joiden vastineeksi saadaan verovapauksia tai muita etuja jotka veronmaksaja loppupelissä joutuu maksamaan.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
Utelias
#3

Hoksasin juuri että fukkenheim varmaan työllistää julkisuudessa olleen laajan taideväärennös/petosjutun osalliset, löytyy nimittäin fukkenheimin tarvitsemaa huippuosaamista – vai mitä?
Taideteoksien hintaankin voi laittaa ainakin 50% vankilalisää vai kelpasiko fukkenheimiin vain monikulttuurinen mieluummin amerikkalainen taide?

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#4

Mieluummin olisin nähnyt tuolla parattipaikalla Guggen kuin suurmoskeijan.
Seuraava kädenvääntö onkin tuo. Vihervasurithan ovat lääpällään sinnepäin.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ota kantaa

Heräsikö ajatuksia? Ota kantaa. Muista kuitenkin, että lyhyet ja napakat kommentit menevät paremmin perille kuin polveileva tajunnanvirta. Pitäydy asiassa ja salli muille keskustelijoille mielipiteenvapaus. Tutustuthan pelisääntöihin.

Haluatko mielipiteellesi kasvot? Rekisteröityminen mahdollistaa keskustelun oikealla nimellä ja oikeilla kasvoilla. Rekisteröityneenä käyttäjänä saat myös automaattisen ilmoituksen aina, kun kirjoittamaasi kommenttiin vastataan. Rekisteröidy tai kirjaudu sisään.

Kommenttisi

1000 / 1000