Lastensuojelun moniammatilliset kasvottomat ja asiakkaan tiedossa olemattomat ”ammattilaiset” ovat luoneet huolia jo vuosia milloin mistäkin unohtaen asiakkaan oikeusturvan.

Suomalaisessa lastensuojelussa eivät asiakkaat voi/saa määritellä tarpeitaan ja ongelmiaan, vaan ne luo ”moniammatillinen työryhmä”.

Lastensuojeluprosessissa käytettävät toimenpiteet -usein epätieteellisillä ja vanhentuneilla asiakkaan oikeusturvan vaarantavilla ”arvioinneilla” ja tutkimusmenetelnillä laadittuja sijaishuoltobisnestä lihottavilla menetelmillä.

”Nyt myös ilmastonmuutos tai pikemminkin oikea poliittinen mielipide asiasta on lastensuojelukysymys ja -kriteeri.
​
Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:n (PKS) entinen ja Avosylin- lastensuojelukonsernin nykyinen laatupäällilkkö, koirakouluttaja, ilmastovanhempi ja tunnetaito-ohjaaja Harriet Rabb on huolissaan siitä, että PKS:n huostaanotetut lapset eivät tunne ilmastoahdistusta yhtä paljon kuin vanhempiensa kanssa elävät ikätoverinsa. PKS on teettänyt asiasta tutkimuksenkin- toisin kuin vaikkapa sijoitustensa laillisuudesta tai seurauksista.

Harriet Rabbin kirjoituksesta haavoittuvissa olosuhteissa elävät lapset ja traumafokusoitu ilmastoahdistuksen käsittely saa käsityksen, että mikäli lapsi tai nuori ei jaa Rabbin ja muiden lapsibisnestoimijoiden ilmastohuolta ja poliittista agendaa, hänen epäillään tulevan ” vaikeista olosuhteista” eli ilmastoahdistusta tuntemattomasta ilmastodenialistiksi oletetusta (persu)perheestä ja olevan traumafokusoidun huostaanoton ja traumainformoidun ilmastohuolta tuntevan sijaishuollon kasvattajan tarpeessa .”

Lähde:Lokakuun liike.

Asia näyttäytyy enemmän ja vähemmän tehdyn kotikutoisilla menetelmillä lapsia kuulematta tai tapaamatta dokumentoiden puutaheinää, jotta saadaan viranomaisen ja bisneksen arvopohjaan perustuva huoli farbikuloitua palvelemaan heidän etuaan.

Tähän valjastetaan kaikki resurssit käyttöön.

Olkoon se vaikkapa ilmastohuoli. Prosessi ladataan lastensuojeluilmoituksella. Tämän ilmoituksen usein tekee aikuinen, naapuri, koulun henkilökunta, neuvola,päiväkoti. Perusteet ovat usein absurit. Siihen riittä taikasanat ”lapsen etu yhdistettynä huoli”.

Huoli voi olla kahden aikuisen ihmisen näkemyserot esim. vegaani vs.sekaravinnon syöjä, tai mitä vaan absurdia, joka sitten esitetään huolella viranomaisille, jotka sitten farbikuloimalla asettaa laajat mittasuhteet huolen ympärille.

Ja bisnesnekseen soveltuva huolipaketti on valmis.

-Lastensuojeluilmoitus

-Kiireellisensijoituksen aloitus

-Virka-apu poliisilta

-Lapset sijaishuoltoon poliisien turvaten lastensuojeluviranomaisten suunnitelmat ja toteuttaa lapsikaappaus kodista bisneksen rattaisiin.

Kaikki tämä toteutuu yleensä saman vuorokauden aikana. Kukaan ei kerkiä kuulemaan perhettä, koska tilanne on ”Akuutti välitön VAARA” !

”Rinnastuksen soveltamisessa tulee muistaa vaaran välittömyys.Kyseinen sanamuoto ei ole oikeutus kiiresijoitukselle varmuuden vuoksi. Vaaran on oltava oikeasti olemassa, sen on oltava todennettu ja edellä mainitusti välitön siten, ettei lapsen etua voida muilla keinoin turvata.” (Elena Maria Uusitalo).

Kiireellisensijoituksen tarkoitus on tehdä akuutissa tilanteessa sijoitus.Turvata akuutilta vaaralta.

Ei välitön vaara ole, jos joku viranomainen pelkää, että taivas putoaa niskaan joskus sadan vuoden päästä.

Välitön vaara ei ole myöskään ruoka lapsen hiuksissa ja paidalla ruokailun jälkeen ikätaso huomioonottaen tai ilmastohysteerinen naapuri tai viranomainen, joka sitä lietsoo kodin ulkopuolella tai sisäpuolella, sillä lapsi ei ole välittömässä vaarassa joutua puutteellisen huolenpidon kohteeksi.

Tämän esimerkki keskustelun voi muuttaa myös käymääni keskusteluun eräässä paikassa eräiden viranomaisten ja vanhempien kanssa, sillä eroavaisuudella, että ko.kiiresijoitus päätös perustui ei yksityishenkilön tekemään huoli-ilmoitukseen, kun 3-vuotias ei kokenut ILMASTOAHDISTUSTA (kyllä luit oikein ILMASTOAHDISTUSTA!).

Lainaus Elena Maria Uusitalon blokista.(Enkä muuten kysynyt lupaa lainata. Haastakoon oikeuteen, jok katsoo aiheelliseksi):

”Mennään esimerkkitapaukseen, jossa lapsi on kiiresijoitettuna kodin ulkopuolelle. Viitaten edellämainittuihin lain säännöksiin tulkintoineen, lapsen huoltaja asiamiehineen esitti kysymyksen kiiresijoituksen perusteista.
Kysymys esitettiin kiiresijoittamisesta tehdyn päätöksen perusteluiden väljyyden vuoksi, joihin kaivattiin tarkennusta.

”Lasensuojelun näkökulmasta tilanne on huolestuttava”
Lapsen asioista vastaavaa sosiaalityöntekijää pyydettiin tarkentamaan, miksi lastensuojelulla on tällainen näkökulma.
”Tämä huolihan on ollut meillä jo aikaisemmin, ennen tätä tilannetta”
Edelleen pyydettiin tarkentamaan, mitä nimenomaisia asioita huoli sisältää.
”Meidän näkemyksemme mukaan lapsen huolenpidossa on puutteita”
Pyydettiin tarkentamaan, millaisista puutteista on kysymys.
”Arjen sujuvuudessa on yritetty tukea, mutta se ei edelleenkään oikein onnistu”
Pyydettiin tarkentamaan, millä tavalla arki ei onnistu, mitkä ovat sellaisia seikkoja, joissa näitä puutteita esiintyy.
”No esimerkiksi kun sanotaan lapsen käyvän suihkussa illalla, mutta sitten illalla sanotaankin, että lapsi menee suihkuun aamulla”.
Pyydettiin avaamaan asiaa sen osalta, miten suihkun ajankohta aiheuttaa lapselle välitöntä vaaraa?
”No on tässä muutakin”
Edelleen pyydettiin tarkennusta.
”No nukkumaanmenoajat ja yleinen siisteys”
Kysyttiin nukkumaanmenoajoista, joista kirjauksissa ei löydy normaalia vaihtelua lukuunottamatta yhtään hälyttävää merkintää. Lisäksi pyydettiin tarkennusta yleiseen siisteyteen.
”No onhan lapsella ollut likainen paita ja ruokaa hiuksissa”.
Pyydettiin tarkentamaan likaisuutta toistuvuuden osalta ja kysyttiin muiden samaa ikäluokkaa olevien lasten paitojen puhtaudesta ruokailun jälkeen.
”Lastensuojelun näkökulmasta….”

Minulle tulee mieleen Teletapit. Siinä ohjelmassa katsotaan lyhyt ja epämääräinen ohjelmanpätkä, jonka jälkeen huudetaan ”Uudestaan! Uudestaan!” ja katsotaan sama epämääräinen ohjelmanpätkä alusta toiseen kertaan. Katsoja ei viisastu uusinnasta yhtään, mutta ilmeisesti ohjelmaan saadaan lisää aikaa tällä tavoin.”

Mietin usein (varsinkin iltaisin) missä on perheiden oikeusturva ja yksityisyys?

Kun lastensuojelu on keksinyt kuinka maalittaa ja leimata tavalliset perheet. Lastensuojelun kuuluisi toimia hienovaraisesti. Heidän käsitys hienovaraisuudesta on kaikkea muuta kun inhimillistä ja hienovaraista.

Lapsia viedään näyttävästi poliisi saattueessa sosiaaliviranomaisten autoihin kodeistaan ja perheen isät ja äidit jätetään hunningolle kauhun jäykistäminä, epätietoisina ja traumatisoituina yhtä pahasti, kun ne lapset, jotka eivät tarvitsisi näin radikaaleja toimia viranomaiskomppanialta.

Nyt varmasti lukija ajattelee minun olevan lastensuojelu ja viranomaisvastainen. 

Erehdyt.

Kerrotaampa se toinen puolikin asiasta.

On olemassa myös lapsia ja perheitä, johon todella pitäisi puuttua vakavalla kädellä, eikä suojella ja vähätellä näiden perheiden ongelmia. Mutta.

On olemassa ”koskemattomuus kortti”. Tämä kortti on usein silmäätekevillä henkilöillä, jotka ovat itse bisneksessä mukana joko suoraan tai välillisesti.

Joukkoon mahtuu myös niitä, josta lastensuojelu viranomainen ilmaisee ”Ei siihen voi puuttua, kun sen vanhempi tai läheinen on se ja se tai se on NIIN vaarallinen”.

Hyvänä esimerkkinä voimme ottaa 13.05.2012 murhattu Vilja Eerika Tarkin tapaukseen. Yksitoista Helsingin kaupungin lastensuojelun ja terveydenhuollon työntekijää saivat virkarikossyytteen. Lastensuojelun osalta syytteet liittyvät Eerikan asioiden hoitamiseen, ja terveydenhuollon osalta pahoinpitelyn tai kaltoinkohtelun tunnistamiseen.

Faktaa on, että Eerikan isoäiti (isän äiti) on toiminut lastensuojeluviranomaisena ja muita sukulaisiakin hyvin läheltä on mukana lastensuojelubisneksessä.

Eerikan tapauksessa lastensuojelulla oli tietoa ja syytä puuttua välittömästi asioihin, mutta hups, kuinkas kävikään?

Näitä ”parempia” löytyy monesta viranomaisesta ja kuinka ollakkaan heidän lapsia kun pyytää esim. klo.02.00 yöllä olemaan soittamatta musiikkia täysillä talon nurkalla tai poistumaan yksityisalueelta pahojaan tekemästä, niin vastaus on ”Kuule, eks sä tiijä mulla on oikeus….Et sä mulle mahda mitään mä oon sen ja sen lapsi”.

Sitten on vielä ryhmä lapsia, jotka ovat kadonneet lastensuojelun syövereihin.

Heistä ei ole kukaan viranomainen kiinnostunut, vaikka he ovat viranomaisen vastuulla.

He ovat sijaishuollossa olevia.

https://www.lokakuunliike.com/ll-ulkomaat/valtiontarkastaja-lasten-kaltoinkohtelusta-sijaishuollossa-erityisesti-seksuaalirikoksista-ei-ilmoiteta-eteenpain

Mielestäni koko ilmasto hössötys voitaisiin kiteyttää tulevien sukupolvien hyvinvointiin ja siten muuttaa maailmaa paremmaksi paikaksi myös ilmapiiriltään ja ilmastoltaan.