Perussuomalaiset

Arja Suuronen

Pysymmekö entistä älykkäämpien palveluiden mukana?

Sähköinen asiointi yleistyy ja laajenee, mutta meillä on ryhmiä, jotka eivät halua tai kykene käyttämään näitä palveluja. Valitettavasti henkilökohtaisesta palvelusta joutuu maksamaan joskus enemmän esim. laskujen maksaminen pankin kassalla jne. 

Ohessa mileipidekirjoitukseni aiheesta Kaleva 23.1.2017, joka herätti jonkin verran keskustelua.

Valtuutettu Kaarina Kailo (vas.) jätti mielestäni oivan aloitteen digikummeista. Selvitetään, miten digisyrjäytymistä ja eriarvoisuuskehitystä voitaisiin torjua. Kummitoimintaa tarvitsevat erityisesti ikäihmiset (Kaleva 1.2.2017). Tähän hankkeeseen voisi ehkä anoa EU:n rahoitusta? 

Pysymmekö entistä älykkäämpien palveluiden mukana?

Sähköinen asiointi on laajentunut eri palvelualoille kuten sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja muihin viranomaispalveluihin. Sairaalan asiakirjat on tallennettu jo useita vuosia valtakunnalliseen potilastiedon arkistoon Kanta-palveluun, kanta.fi. Sen kautta voi uusia reseptejä ja katsoa itseään koskevia tietoja. Kantaan kirjaudutaan verkkopankkitunnuksella tai mobiilivarmenteella. Palvelu edistää hoidon jatkuvuutta ja potilasturvallisuutta, kun tiedot ovat yhdessä järjestelmässä

Oulun Omahoidon avulla voi lähettää viestejä, kirjata kotona tehtyjä mittauksia, varata aikoja ja seurata tutkimustuloksia. Se lupaa joustavuutta asioinnissa, omien tietojen helpompaa hallintaa ja seurantaa. Sen odotetaan tuovan säästöjä yhteiskunnalle, kun rutiininomaiset yhteydenotot ja käynnit vähenevät, kun tiedonkulku siirtyy nettiin.

Otamme uuden teknologian nopeasti käyttöön. Suomi tunnetaan korkean teknologian maana ja sellaisena haluamme pysyä. Teknologian hyödyllistä kehityskulkua ei pidä jarruttaa, mutta kaivataan enemmän keskustelua kansalaisten digiosaamisesta, tietosuojasta, tietoturvasta ja etiikasta. Toteutuuko yhdenvertainen asema tietoyhteiskunnassa? Digiasiointi lisääntyy palvelumuotona, vaikka sitä ei aina mielletä palveluksi, koska siitä puuttuu henkilökohtainen vuorovaikutustilanne.

Yhteiskuntamme olettaa kansalaisilta digiosaamista: tietokoneen, tabletin, älypuhelimen käyttämistä viestinnässä, asioinnissa ja tiedonhallinnassa, vaikka osa ei omista näitä laitteita, eikä kykene käyttämään niitä ilman apua. Digiasiointi vaatii käyttäjältään omatoimisuutta, tietotekniikan ja tietoturvallisuuden hallintaa tai useimmiten jonkun toisen apua ongelmissa. Ohjausta voi hakea kirjastoilta, asukastuvilta tai Oulu-opiston kursseilta. Suuri vastuu ohjauksesta lankeaa kuitenkin omaisille ja vapaaehtoisille. Media on alkanut tuoda esiin käyttäjien epävarmuuden digiosaamisessa. Heidän kokemuksiaan saisi tuoda enemmän julki. Esim. vanhempi ikäluokkaa on voinut opetella tietokoneenkäytön vasta aikuisiällä. Muistan, kun tietokoneet ja Internet yleistyivät koteihin vasta 90-luvun alussa.

Hyvinvointiteknologian lisääntyessä jopa vientituotteeksi, tulisi huomioida kasvava ikääntyvien ja muistisairaiden ryhmä. Heidän mielipiteillään on väliä, kun hyvinvointiteknologian laitteita kehitellään, muuten hyöty jää heille ja yhteiskunnalle vähäiseksi ja palveluprosessi ontuvaksi. Tarvitaan käyttäjäystävällisiä kodinlaitteita ja hyvinvointiteknologiaa turvalliseen kotona asumiseen.

Mielestäni tietokoneen, älypuhelimen ja tabletin käytön ohjausta tulisi lisätä niille ryhmille, jotka sitä tarvitsevat. Sen tarkoitus ei ole tehdä itsenäisiä ihmisiä avuttomaksi, vaan helpottaa elämää. Tekninen tuki tulisi saada helposti kotiin. Yhdenvertaiset palvelut toteutuvat, kun sähköisen asioinnin rinnalla on mahdollisuus henkilökohtaiseen yhteydenottoon. Tämä tulee säilyttää palvelukulttuurissamme.

Arja Suuronen, Oulu, ps.

Tekstin aiheet:

Osallistu keskusteluun!


3 kommenttia
#1

Ihminen pitäisi olla itse isäntä/emäntä ja tietokone+älykänny kuin renki/apuri mutta että kaikki välttämättömätkin peruspalvelut kaikille bittitehtaalle – ei ole hyvä !

Täytyy myös ihmetellä kun niin vaahdotaan digi-ihanuudesta,niin miksei tänä tietokone aikakaudella kun meistä on muutoinkin kaikki oleellinen tieto ”valtionpankissa” viranomaisten tiedossa,niin sitä samaa litaniaa aina kysytään – vaikki mitään muutosta ei olisikaan tapahtunut. Impivaaralaista toistoa !

Yksinkertaisuuskin voi olla monimutkaista ts.toistoa.

On ryhmiä,ihmisiä jotka eivät edes omista eikä välttämättä osaa hakea/tehdä anomuksia ymv.eri liitteineen bittitehtaassa – kun sitä ei edes omista. Ei ole ihme että kukin tahoillaan puhuu/kirjoittaa syrjäytymisestä tietoyhteiskunnasta katsottuna.

Välttämättömät peruspalvelut pitää toimia aina ja kaikille ketään unohtamatta ”valtion pahnoille”.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Arja Suuronen Sairaanhoitaja, FM
#2

Kiitos kommentistasi. Tässä esimerkki sähköisen asioinnin toimivuudesta. Toimeentulotuki on siirtynyt vuoden alusta kunnilta Kelalle. Monet asiakkaat ovat olleet vihaisia, kun ruuhka-aikana sähköinen asiointi takkuaakin ja verkko on ollut jopa kokonaan nurin. Päätökset viivästyvät ja asiakkaat sinnittelevät.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

#3

Valtio ei todellakaan ole tätä suunnitellut perinpohjaisesti kaikkien kannalta – oikeudenmukaisesti – risuja !

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ota kantaa

Heräsikö ajatuksia? Ota kantaa. Muista kuitenkin, että lyhyet ja napakat kommentit menevät paremmin perille kuin polveileva tajunnanvirta. Pitäydy asiassa ja salli muille keskustelijoille mielipiteenvapaus. Tutustuthan pelisääntöihin.

Haluatko mielipiteellesi kasvot? Rekisteröityminen mahdollistaa keskustelun oikealla nimellä ja oikeilla kasvoilla. Rekisteröityneenä käyttäjänä saat myös automaattisen ilmoituksen aina, kun kirjoittamaasi kommenttiin vastataan. Rekisteröidy tai kirjaudu sisään.

Kommenttisi

1000 / 1000