“Uskonnollinen yhdyskunta, joka viranomaisen varoituksesta huolimatta jatkaa kehottamista esimerkiksi joukkotuhontaan pyhissä kirjoituksissaan, on lakkautettava. Se on perusteltua ensinnäkin yleisen järjestyksen ja sisäisen turvallisuuden kannalta, mutta myös lasten oikeuksien ja yksilönvapauksien toteutumisen vuoksi.”

Uskonnonvapauden määritelmä ymmärretään joskus väärin. Uskonnonvapautta on se, että jokainen voi uskoa tai olla uskomatta mihinkään yliluonnolliseen voimaan. Jokaisella on myös oikeus harjoittaa omaa uskoaan kenenkään ennalta estämättä. Sen sijaan uskonnonvapautta ei ole se, että yksilö pakottaa muita joko henkisen tai fyysisen väkivallan uhalla uskomaan samalla tavoin kuin itse. Uskonnonvapautta ei ole myöskään se, että joku pakottaa muita ihmisiä toteuttamaan rituaaleja, jotka kuuluvat hänen uskoonsa. Uskonnonvapautta ei ole myöskään esimerkiksi se, että toisia ihmisiä vahingoitetaan, koska oman uskon mukaan se on pyhää. Yhteiskunta päätyisi mielivaltaan, jos tämä tulkinta hyväksyttäisiin, sillä ihmiset voisivat muutoin alkaa vahingoittamaan toinen toisiaan uskontoonsa vedoten. Laki ja perusoikeudet menettäisivät merkityksensä. Uskonnonvapaus voi toteutua, kun kaikki yhteiskunnassa olevat uskonnolliset yhteisöt jakavat vastavuoroisuuden periaatteen: ”Minä saan uskoa mihin haluan, ja sinä myös, emmekä kumpikaan tule uskonnon nimissä painostamaan toinen toistamme”. Uskonto, joka ei hyväksy vastavuoroisuutta, ja kehottaa esimerkiksi väkivaltaan muunuskoisia ja uskonnottomia kohtaan, on yhteensopimaton länsimaisen vapaan yhteiskunnan kanssa.

Suomessa on voimassa uskonnonvapauslaki (L 6.6.2003/453), jossa annetaan perusteet uskonnollisten yhdyskuntien toiminnalle. Lain 2 luvun 7 §:n 2 momentin mukaan uskonnollisen yhdyskunnan tulee toteuttaa tarkoitustaan perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Onko tämä pykälä lain kuollut kirjain? Osaako tai uskaltaako virkamies soveltaa näin ympäripyöreää lakia?

Jos yksityishenkilö kehottaa julkisesti ihmisiä ryhtymään rikokseen, siitä voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi (RL 17:1). Mutta jos saman tekee uskonnollinen yhdyskunta julkaisemalla kehotuksen osana pyhää kirjoitusta (ja joka toimii inspiraationa yhdyskunnan jäsenille), ei välttämättä seuraa mitään. On huolestuttava tilanne, jos uskonnon varjolla voidaan esimerkiksi houkutella terroristisessa tarkoituksessa tehtyyn rikokseen, valtiopetokseen, joukkotuhontaan tai muuhun rikokseen. Jos esimerkiksi uskonnollisen yhdyskunnan tarkoituksena olisi pitkällä aikavälillä kumota Suomen valtiojärjestys ja asettaa tilalle oma teokraattinen hallintojärjestelmänsä, millä perusteella tällaista uskonnon harjoittamista voisi katsoa läpi sormien? Tällaisessa tilanteessa kyse ei ole enää pelkästään uskonnonvapaudesta vaan myös sisäisestä turvallisuudesta ja yleisestä järjestyksestä.

Lain pitää olla kaikille sama. On kohtuutonta, jos saman väitteen lausumisesta voi saada eri tuomiot riippuen siitä, kuuluuko väitteen esittäjä uskonnolliseen yhdyskuntaan vai ei. Juuri siksi pyhinä pidetyt kirjoitukset eivät voi nauttia sananvapauden erityissuojaa suhteessa yksityishenkilöiden tai yhteisöjen kirjalliseen julkaisutoimintaan, koska se on ristiriidassa yhdenvertaisuusperiaatteen kanssa. Uskonto ei voi toimia vapaudut vankilasta -korttina.

Vertailukohtaa voi hakea muualta lainsäädännöstä:

* Yleisön saataville toimitetun viestin sisältöön perustuvasta rikoksesta vastaa se, jota rikoslain mukaan on pidettävä rikoksen tekijänä tai siihen osallisena. (L 13.6.2003/460, 12 §)

* Tuomioistuin voi syyttäjän, tutkinnanjohtajan tai asianomistajan hakemuksesta määrätä julkaisijan tai ohjelmatoiminnan harjoittajan taikka lähettimen, palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän keskeyttämään julkaistun verkkoviestin jakelun, jos viestin sisällön perusteella on ilmeistä, että sen pitäminen yleisön saatavilla on säädetty rangaistavaksi. (L 13.5.2011/463, 18 §)

* Käräjäoikeus voi syyttäjän tai tutkinnanjohtajan hakemuksesta taikka sen hakemuksesta, jonka oikeutta asia koskee, määrätä tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajan sakon uhalla estämään tallentamansa tiedon saannin, jos tieto on ilmeisesti sellainen, että sen sisällön pitäminen yleisön saatavilla tai sen välittäminen on säädetty rangaistavaksi tai korvausvastuun perusteeksi. (L 9.11.2014/917, 185 §)

* Joka tahallaan taivuttaa toisen tahalliseen rikokseen tai sen rangaistavaan yritykseen, tuomitaan yllytyksestä rikokseen kuten tekijä. (RL 5:5)

Jos uskonnollisessa yhdyskunnassa kehotetaan sokeasti seuraamaan väkivaltaan yllyttäviä kirjoituksia, ei pidä olla yllättynyt, jos siitä ennen pitkää seuraa kauheuksia. Jos joidenkin uskontojen piirissä tiedetään tapahtuvan rikoksia tai niihin valmistelua, olisi vastuutonta olla puuttumatta siihen. Erityisesti myös siksi, että uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluu myös lapsia ja nuoria, joiden arvostelukyky ei ole vielä kehittynyt aikuisen tasolle, ja tämän johdosta he ovat erityisen alttiita aivopesulle. On ilmiselvää, että lapset eivät ole turvassa, jos he ajautuvat osaksi väkivaltaa ihannoivaa yhteisöä. Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen (60/1991) 3. artiklan 2 momentin mukaan “sopimusvaltiot sitoutuvat takaamaan lapselle hänen hyvinvoinnilleen välttämättömän suojelun ja huolenpidon ottaen huomioon hänen vanhempiensa, laillisten huoltajiensa tai muiden hänestä oikeudellisessa vastuussa olevien henkilöiden oikeudet ja velvollisuudet. Tähän pyrkiessään sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin tarpeellisiin lainsäädäntö- ja hallintotoimiin”.

Suomen rikoslakia on terrorismin torjunnan osalta jo uudistettu, mutta uskonnonvapauslaki on tässä suhteessa unohdettu täysin. Tämä on kummallista, sillä uskonto voi olla potentiaalinen alusta radikalisoitumiselle ja terrorismille. Uskonnollisen ekstremismin uhka on tunnustettu muun muassa vuoden 2015 kansallisessa riskiarviossa (Sisäministeriön julkaisu 3/2016) sekä kansallisessa väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmassa (Sisäministeriön julkaisu 15/2016).

Uskonnollinen yhdyskunta, joka viranomaisen varoituksesta huolimatta jatkaa kehottamista esimerkiksi joukkotuhontaan pyhissä kirjoituksissaan, on lakkautettava. Se on perusteltua ensinnäkin yleisen järjestyksen ja sisäisen turvallisuuden kannalta, mutta myös lasten oikeuksien ja yksilönvapauksien toteutumisen vuoksi. Vai onko jonkun mielestä lasten edun mukaista, jos he joutuvat kasvamaan ympäristössä, jossa levitetään väkivaltaista sanomaa? Vai onko jonkun mielestä ihmisoikeuksien puolustamista, että yhteiskunta ei puutu mitenkään, vaikka uskonnollisessa ryhmässä luotaisiin edellytykset terrorismille ja ihmisvihalle?

Edellä olevan johdosta ehdotan, että rikoslain 17 luvun 1 §:n tunnusmerkistö siirrettäisiin sovellettuna uskonnonvapauslain 2 lukuun uudeksi 7 a §:ksi. Tämän lisäksi lain 23 §:n 1 momenttiin lisättäisiin teknisluonteinen viittaus. Lakia sovellettaisiin jo olemassa oleviin uskonnollisiin yhdyskuntiin, ja tämän lisäksi uusia yhdyskuntia ei voisi rekisteröidä, mikäli ne toimisivat lain vastaisesti.

*****

Laki uskonnonvapauslain 2 luvun muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään uskonnonvapauslain (453/2003) 2 lukuun uusi 7 a § sekä

muutetaan uskonnonvapauslain 2 luvun 23 §:n 1 momentti, seuraavasti:

2 luku

Rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat

7 a §

Yhdyskunnan toiminnan laillisuus

Uskonnollisen yhdyskunnan julkaisut, pyhinä pidetyt kirjoitukset tai muut yksilöidyt pyhinä pidetyt vakiintuneet toiminnan perusteet eivät saa kehottaa tai houkutella rikoksen tekemiseen siten, että kehotus tai houkuttelu

1) aiheuttaa vaaran, että sellainen rikos tai sen rangaistava yritys tehdään, tai

2) muuten selvästi vaarantaa yleistä järjestystä tai turvallisuutta.

23 §

Asiantuntijalautakunta

Opetusministeriö asettaa neljän vuoden toimikaudeksi ministeriön yhteydessä toimivan asiantuntijalautakunnan, jonka tehtävänä on antaa Patentti- ja rekisterihallitukselle lausunto siitä, ovatko uskonnollisen yhdyskunnan tarkoitus ja toimintamuodot 7 §:n ja 7 a §:n mukaisia. Patentti- ja rekisterihallituksen tulee ennen rekisteröimistä pyytää edellä tarkoitettu lausunto uskonnollisen yhdyskunnan perustamisilmoituksesta, yhdyskunnan tarkoitusta ja toimintamuotoja koskevasta muutosilmoituksesta sekä vastaavista ennakkotarkastushakemuksista.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

––––––––––

Tämä laki tulee voimaan __ päivänä __ kuuta 20 __.

Helsingissä __ päivänä __ kuuta 20 __.